Tupsahdettiin ihan vahingossa näin söpöön paikkaan, ja mikäs siinä auttoi kuin ryhtyä kuvaamaan vaan. Museoalueen vieressä on kaunis pieni satama sekä rauhalliselta vaikuttava matkaparkki asuntoautoilijoille ja -vaunuilijoille. Museoalueesta ja taloista voit lukea tarkemmin täältä.
Kiilin museoalue kuuluu entiseen Siipyyn kuntaan, joka on nykyään osa Kristiinankaupunkia. Länsirannikolla siis heilutaan.
Museoalue on laaja ja viihtyisä.
Museo ei ollut juuri nyt auki, mutta ikkunoista kurkistelemallakin pääsi tunnelmaan.
En käsitä, miksi aina jankutetaan, että ’ei museossa voi asua’, perusteluna sille, että kodissa on oltava modernia. Väitän, että minäpä kyllä voisin!
Miettikää jos autokanta yhtäkkiä lakkautettaisiin ja pitäisi siirtyä jälleen hevoskyyteihin. Mistä ihmeestä me saatais tarvittava määrä hevosia edes?
Punamullattu seinä ja mustat klasinpuut. Sopii se niinkin!
Kotiseutumuseot on kyllä semmoisia idyllejä, että…!
Tässä mökissä toimi Anna-Lenan koulu vielä vuonna 1918.
Tässäkin huoneessa on hyvä tunnelma.
Tämä mökki on puolestaan Jannen tupa.
Tupa esittelee kalastajaperheen elämää.
”Presidentti Kennedy murhattu”…
Pihamaa on kaunis ja viihtyisä.
Ja aitan takana voisi vaikka istua seinään nojaillen kahvikupposesta kaffetta särpien.
4 kommenttia:
Aika sissi olisit jos museossa asuisit ^__
Minä olen! 💪 😄
Ehkä olis pakko se myönnytys tehdä, että on puhelin ja netti. Joska asioita ei voi hoitaa nykyään juuri muuten.
Niin paljon kaikkea kaunista. Jälleen kerran 🥰
Eksyttiin vahingossa tänne. No itse asiassa jo toiseen kertaan. Molemmat ällisteli paikalle ajaessa, että ai niin, tää on TÄÄ paikka! 😃
Lähetä kommentti