Istuin eilen Amurin työläiskorttelimuseon kahvilassa kahden entisen työkaverin kanssa. Emme olleet nähneet pariin vuoteen ja nauroin enemmän kuin pitkiin aikoihin, niin että poskiin sattui ja silmistä juoksi vesi. Kaipaan siitä vanhasta työpaikasta heitä ja yhtä kolmatta työkaveria ja myös sitä työtä. Muuten viharakkaussuhde paikkaan jatkuu. Kahvittelun jälkeen kiersin museokorttelin, koska en ole tainnut siellä pariin vuoteen käydä. Huomaan, etten oikein enää jaksa innostua paikasta, vaikka ennen se oli lempimuseoni Tampereella. Ehkä 30 kesää siellä ramppaamista riittää. On vaikea keksiä uusia kuvakulmiakaan enää. Näpsin silti lempparikohdistani kuvia ja jostain uudestakin; tekoruoasta, joka on upea lisä museoon kuin museoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti