.

.

6.1.2015

Mitä yhteistä on leipomisella ja (kone)ompelemisella?



Huomenna on kylään tulossa eräs sukulaistäti, jota en ole koskaan aikaisemmin kutsunut meille. Olemmehan tunteneetkin vasta pari-kolme vuotta. Ajattelin tarjota hänelle ensin porkkanakeiton, sellaisen samettiseksi pyöräytetyn, johon tulee kermaa ja pinnalle ripottelen yrttejä. Sen teen huomenna aamulla, koska se on kuumana ja tuoreena parasta.


Toiseksi ajattelin tehdä Ranskalaisen sieni-juustopiirakan, johon tulee kangassieniä ja suppiksia ja fetaa ja juustoraastetta. Siitä tulee aika ruokaisa ja uskon että mikään ei voi mennä pieleen... valmistan sen myöhemmin tänään.


Teen kanssa ajattelin tarjota paitsi pieniä jouluksi tekemiäni leivonnaisia; appelsiininkuoripipareita, rahka-luumutorttuja ja pikantteja kaneliässiä.


Eilen kuitenkin ryhdyin tekemään lisäksi vielä jotakin isompaa makeaa tarjottavaa, jotakin näyttävämpää ja hienompaa. Jotakin sellaista jota en ole ennen tehnyt. Burlesque Baking-kirjan kakut vaikuttivat hiukan liian haastavilta aloittelijalle, joten päädyin Isoäidin parhaat leivonnaiset-kirjaan. Sieltä valkkautui Appelsiinipiirakka.


Se vaikutti tarpeeksi helpolta mutta silti herkulliselta. Mutta. Piirakka epäonnistui Täydellisesti!! Pohjasta tuli näkkileipä, vaikka suljin uunin 10 min ennen aikojaan ja kuorrutus jäi ihan vetiseksi, vaikka keitin siitä kokoon ainakin puolet! (Ohjeessa sanotaan että kolmannes.)


Melkein itku kurkussa alistuin. Teen kiireesti appelsiinipiirakan tilalle tänään pannukakun, sen ainakin osaan. Ja voi hyvänen aika miten välillä inhoan leipomista! Ihan yhtä vaikeaa kuin kaveerata ompelukoneen kanssa... Ja miten paljon haluaisin osata molempia, ompelua ja leipomista! 



Ei kommentteja: