En tiedä mitä tapahtui just ostetulle jouluruusulle; sen kaikki kukkavarret notkahti ja nyt se on puolikuollut. Mutta yli viikko sitten ostettu kukkakimppu voi hyvin! Hyacintit ei tuoksu mun mielestä juuri yhtään, vaikka myyjä vakuutti niiden olevan tuoksuvia. Haluisin sellasia hyacintteja, jotka haistaa koko talossa, niin kuin joskus 80-90-luvuilla vielä oli. Ymmärrän sen, ettei kaikki voi ja halua hankkia sellaisia kukkia, mutta miksi niitä ei kaupassa selkeesti merkitä, että tässä nämä haisulikukat niille, joiden päätä ei paljon pakota ja tässä nämä valjut sitten taas herkkiksille.
Me ollaan syöty monenlaisia jouluruokia; riisipuuroa, kinkkua, kaloja (neljää laatua), monia laatikoita (maa-artiskokkalaatikko oli yllättävän hyvä ja punajuurilaatikkokin oli oikein ihana), uunirosollia (josta on tulossa uusi perhehitti), perunasalaattia, jossa ei voi olla ehkä ollenkaan liikaa valkosipulia, sienisalaattia, joka oli puolivahingossa hyvin suolainen tänä vuonna. Lipeäkala ja suolaiset tortut odottaa vielä vuoroaan. Ollaan siirrytty muutama vuosi sitten sellaseen systeemiin, että syödään eri päivinä vähä eri juttuja, eli tarjolla on vähemmän kerrallaan, eikä samoihin makuihin ehdi puutua. Ei tule ähkyäkään niin helposti.
Ollaan myös juotu kahdenlaista glögiä ja punaviiniä, chaita, julmustia ja colakaljaa. Ollaan käyty kävelyllä kurkkimassa muidenkin jouluvalaistuksia, saunottu eucalyptustuoksuisessa joulusaunassa ja lopuksi pelattu Nintendo wii fittiä (aika hiton monen vuoden jälkeen). Kummasti sitä suht nopsaa pääsee kuitenkin kärryille taas siitä miten pelaaminen sujuu. Fittihän on oikeestaan enemmän liikuntaa tasapainolaudan päällä, kuin perinteistä tietokonepeliä.
Suklaa ei jotenkin enää maistu niin kuin joskus nuorena. Ennen olin syöny jouluun mennessä jo monta rasiallista konvehteja ja jouluna pöydillä oli auki monta rasiaa yhtä aikaa. Nyt on vielä avaamattomiakin ja avatut tyhjenee hitaanlaisesti. Sitä paitsi mun mielestä esim joku Budapest-suklaa maistuu ihan kauheelta sokerirasvamöllöltä, vaikka teininä se oli melkein ihaninta ikinä. Mikä mua vaivaa?
Jouluun kuuluu kirjat, siis muutkin kuin joulukirjat. Siksi kaivoin lapsuuden ja nuoruuden lahjakirjoja esiin ja aion lukea yhden Tiina-kirjan ihan vaan fiiksen vuoksi ja Nancyn, koska edelliskerrasta on ainakin 15 tai 20 vuotta! Sain Nancyn lahjaksi 1986 ystävältä ja se oli pitkään mun lempikirja, johon halusin samaistua. Herran jeesus, siitä on melkein 40 vuotta!
Kolmiulotteisen talvisen kortin ostin Fiskarsista keväällä. Oikeestaan yhtään uutta joulujuttua ei saisi enää ostaa ja olenkin himmannut ostamista reilusti. Vuonna 2015 oon ostanu varmaan yli 10 joululehteä esimerkiksi. Sitten seuraavana vuonna tulikin se joulu, kun äitiä ja isää ei enää ollu ja joulunvietto tuntui lähinnä selviytymiseltä. En hankkinu paljonkaaa uutta. Vasta nyt se suru ja itkuisuus tuntuu onneksi olevan poissa. Tuntuu, että olen elpynyt!
Innostuin tästä uusimmasta kukkakimpusta niin paljon, että kirjoitin ensi vuoden bucket-listaani kukkakaupat! Aion mennä ja ostaa kivoja kimppuja tuhka tiheään. Eikä mitään valmiita markettikimppuja vaan semmoisia ite valittuja uniikkeja kuten tämä. Vähän hassuja ja outoja ja myös kestäviä.
Toivon, että teilläkin on ollut mukava ja rauhallinen joulunaika!
2 kommenttia:
Budapestien resepti on muuttunut! Se oli joskus mun aivan lempikonvehti, mutta nykyään se on niin ällön sotkurasvainen, etten viitsi ostaa koko rasiaa. Ja irtomyynnissä niitä ei taida olla. Olen sitten ilman, siitäs saavat!
😮 No ohhoh, tuota en tiennyt! Mitä hittoa, miks ne menee muuttelemaan reseptejä?! Ärgh! 😡
Lähetä kommentti