Tänä juhannuksena ei ole moottoripyöräkekkereitä kuten joskus suhteen alkuaikoina paljonkin, eikä myöskään mökkeilyä rosvopaisteineen, kuten välillä on ollut, eikä myöskään veneilyä, jota on harrastettu viime vuodet. Vointi ja jaksaminen aiheutti välillisesti sen päätöksen, että nyt me vietetään juhannus asuntoautoillen!
Toissapäivänä ei ollut vielä mitään hajua missä herätään juhannusaattona, paitsi että suunnataan Pirkanmaalta etelään. Eilen ajettiin summan mutikassa kohti Turkua, jolloin matkalla keksittiin yhtäkkiä, että oliskohan Nautelankoskella sopivaa parkkista olla yksi yö ja oliskohan siellä tilaa ylipäätään.
Oltiin aiemminkin täällä kyllä käyty geokätköilemässä vuosikausia sitten, mutta nyt oli ajatus tulla hengaamaan rauhallisemmin. Paitsi että kyllä me eilenkin täältä uusia kätköjä sitten haettiin.
Nautelankoski on Liedossa ja kuuluu kahdeksan hehtaarin laajuiseen Natura 2000-alueeseen, josta 80% on luonnonsuojelualuetta. Ja tämä on siis Aurajokea! Vaikkei ehkä heti tulis mieleen. Ensimmäisestä myllystä täällä on maininta 1400-luvulta.
Kuvassa töröttää myllärin sauna. Paitsi ettei ole. Tämä rakennus on oikeasti Pahkamäen koulun saunakeittola, jossa opettaja peseytyi ja pyykkäsi ja jossa lisäksi oppilaiden ruoka valmistettiin aina 50-luvulle saakka. Yök, miten tää ajatus ällöttää mua aika lailla… Joka tapauksessa tämä sauna siirrettiin tänne vasta 2000-luvun alussa ja se vain leikkii olevansa myllärin sauna. Vaikka onkin samalla paikalla kuin se autenttinen myllärin sauna.
Ja ’myllärin talo’, vaikka ei olekaan ihan oikea. Tämä on Liedon kotiseutumuseorakennus, joka on siirretty myllärintuvan paikalle. Huijausta. Luulin koko eilisen illan, että tämä on myllärin tupa. Mutta tämähän on vaan sisustettu sellaiseksi. Alunperin talo oli Hakulan kylän Jonkarin talon väentupa.
Saunan takana on paitsi tilaa, niin myös lähes 6000 vuotta vanha kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto. Yksi Suomen merkittävimpiä kivikautisia kohteita.
6000 vuotta sitten Nautelankosken asuinpaikka oli saaressa ja meri ulottui tänne saakka. Jengi väsäsi kampakeramiikkaa ja kalasteli. Kelpasi sitä siinä asustella.
Hieman vaikea kuvitella, mutta tuolla nurkan takaa aukeavalla pellolla, joka ei ollut pelto ensinkään, he on tepastelleet. Tai kahlailleet. Tai veneilleet jollain yksipuisella haapiolla. Tai millä lienevätkään.
Tämä myllyrakennus on rakennettu 1806-07 ja sen rakennutti silloinen maanomistaja, entinen maaherra Ernst Gustaf von Willebrand. Hän sattumoisin oli myös kuuluisan Helsinkiläisen kaunottaren Aurora Karamzinin äidin isä.
Paikka on suloinen ja viihtyisä. Meidän matka jatkuu muualle, mutta suosittelen kyllä tutustumaan Nautelankosken alueeseen.
1 kommentti:
Nautelankoski vaikuttaa kiinnostavalta, pistän vinkin korvan taakse! Kuvasi ovat taas niin kauniita, kuten aina 😊. Mutta yhdistelmä 'saunakeittola' kuulostaa mustakin aika hitsin ällöttävältä 😬.
Leppoisaa juhannusta!
T. Katariina
Lähetä kommentti