Nyt on aika laittaa parvekekalusto, tuo pieni puinen pyöreä kahvipöytä ja kaksi tuolia, kasaan ja lumelta suojaan, purkaa riippumatto, pestä kaikki ne kymmenet ruukut ja kipot, joita alkukesästä ripotteli pitkin pihoja. Tyhjättävä niiden sisältö joko kompostiin tai sisälle talvehtimaan tai kasvimaahan talvehtimista kokeilemaan. Kitkettävä ja leikattava vielä tuhat asiaa, kirjattava ylös sitä sun tätä, ja jo kiireesti tehtävä omenasadolle jotakin!
Ja mitä minä teen? Ryhdyin eilen imuroimaan alakertaa ja nyt heti herättyäni yläkertaa. Suunnittelemaan verhojen vaihtoa, vaikka kaikki ikkunat sisältä ei ole edes puhtaat! Olen kyllä mestari välttelemään liian isolta tuntuvia projekteja jollain ihan käsittämättömällä puuhalla. Mutta ehkä kuitenkin kaikkein käsittämättömintä oli, kun huomasin eilen illalla lohduttavani itseäni, että kevätkylvöihin on aikaa enää vain nelisen kuukautta!
2 kommenttia:
Löysin kommenttisi myötä ihanan blogisi. Löytyi paljon yhteistä kosketuspintaa, kuten vanhat harmaantuneet talot ja villiintyneet pihapiirit, antiikkiesineet. 💚
Joululainen; Voi kiitos! Tervetuloa!! :)
Lähetä kommentti