Ei hyvää päivää…

 

Sen jälkeen kun jätin facen, olen alkanu lukee enemmän uutisia ja ylipäätään nettiartikkeleita. Välillä tulee mieleen, että kannattaisko vaan ihan tepastella omassa pikku elämässään, ilman että tietää tuon taivaallista mistään, mitä ympärillä tapahtuu. Että tuijottais vaan omiin varpaisiin ja pyöris ympyrää. Ei tarttis joka toinen päivä huokaista, että mitä hittoa sielä jenkeissä nyt taas, taikka että ei voi olla totta, miten järjettömiä töppäyksiä Kiinassa on taas tehty, saatikka että menee hermo ton naapurin äijän kans. Sen äijän, joka tykkää pudotella ihmisiä ikkunasta. Jännä miten meillä onkin niin erilaisia fetissejä täälä ihmiskunnassa. Ja naapuriksi osuu sit just tollanen sankari.

Mutta nyt mää päivittelen sen maapallon toisen sankarin maanmiehiä. Taikka nuorisolaisia. Kun uutisessa lukee, että z-sukupolvi ei osaa kirjoittaa kynällä, siksi ääntenlasku jumittaa, kun äänestyslipukkeista ei meinaa saada mitään selvää. Nonni. Nielaisu. Henkäisy. Hoh hoijaa, mitähän pappa sanois tähän? Taikka esiäiti Matilda? Ehkäpä ne tukistais mua, että ei saa valehdella!! Olisikin valhe. Ja sitten tulee se ajatus, että ei kai voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu. Ihan kirjaimellisesti. Että opettakaa niille perkeleen kaiken maailman öz-sukupolville ihan simppeliä omin pikku kätösin kirjoittamista! Kenen neronleimaus oli lopettaa tämäkin perusasia? Pikkusen sama ku lopetettais vaan yhtäkkiä opettamasta ruokailuvälineiden käyttöä! Sitten ihmeteltäis 30 vuoden kuluttua, että voi sentään kun linnanjuhlissa ihmiset syö sormiruokaa; siinä menee kiisselit pitkin frakkia ja kalvosinten käänteistä löytyy tuorepuuroa ja sammenmätiä. Että kun ei ne osaa. Joku annelitempakka niitäkin sitten säälis ja ymmärtäis ja muiden ei sais yhtään pyöritellä silmiään edes. Kertokaa ny mulle, että kuinka on mahdollista, että tää on menny tämmöseks? Eipä tarvii kovin kauas taaksepäin sukupolvissa mennä, kun opiskelijat luki latinaa ja nyt ei sitten osata ees kirjottaa… eikä varmaan lukeakaan, ainakaa kaunoo. Maapallon väestö tyhmenee, se on vissi, ja me annetaan sen tapahtua. Katellaan kädet ristissä että jaha tämmöstä, että onpa nykyaikasta.

Jos kiinnostaa, lue vaikka koko juttu ite tästä.