Viime viikolla alkoi tuntua hassulta käsissä. Jep, luit oikein; käsissä! Eli nyt, kun osasin varautua ja tulkita tuntemuksia, niin päättelin, että jännetulehdus voi olla palaamassa, ja tällä kertaa molempiin käsiin. Voi jipii saatana. Viimeks tää alkoi tammikuussa ja sain kunnon apua vasta syyskuussa. Mulle vaan lääkärissä sanottiin, että sun ei sais nyt tehdä mitään sillä kädellä (joka viimeks oli oikea) pariin viikkoon. Mietin vähän kummissani, että jaa, kuinkahan se onnistuu… Noin kymmenen kertaa (tammikuun ja syyskuun välillä) olin lääkärillä, joka väänteli sormia ja käski liikuttaa sormia sinne ja tänne ja vastustaa hänen otetta ja aina se käsi oli sen jälkeen entistä kipeämpi. Yks jopa sanoi, että ei sun tarvii mitään varoa, kunhan nyt et isoja kenttiä ryhdy haravoimaan! Siinä vaihees käsi oli hirmu kipee, eikä olis tullu mieleenkään haravointi.
Eli nyt tuli kyynärvarren ala- ja yläpuolelle sellasta jännää ’väsynyttä’ tunnetta, vähän kuin joskus penikkasäryssä jalkoihin, ennen ku se kunnolla tulee kipeeks. Aika äkkiä kaivoin käsituet esiin. Niitä on mulla neljä erilaista ja ajattelin alkuunsa pitää tukea oikeassa kädessä ja seurata tilannetta. Mullahan on ’piikki auki’ TAYSin käsikirurgille huhtikuulle saakka, eli voin soittaa sinne, jos jotain tulee. Ihan vielä en roiku puhelimen kammessa, mutta on hyvä tietää, että sen voi tehdä jonottamatta kuukausia. Alkuun kuitenkin lepo on ensisijainen keino pitää tilanne aisoissa.
Tämän vuoksi koetan myös kirjoittaa nyt vähemmän lähiviikkoina. Edelleen tulen joka päivä jotain julkaisemaan, mutta lyhyempiä tekstejä. Hyvällä hetkellä tämä käsien varominen nyt pamahti päälle; joulu tulossa ja remppahuoneen järjestely myös. (Jahka se valmistuu.) Näinhän se elämä usein menee… P.S. Myös molemmissa jaloissa tuntuu vähän oudolta. Penikkataudin ensioireilta.
8 kommenttia:
No voi kurjuus! Minullakin on toisessa kädessä rannekanavan ahtauman oireita. Välillä ei voinut pidellä lautasta tai mukin korvaakaan. Vaikka jumppailen ja venyttelen, kipeän jomottava ja jäykkä se on koko ajan, ja varsinkin jos sormet osuvat johonkin, pääsee huuto. Mutta sitä ei sentään ole molemmissa käsissä, joten ”väärää” kättä pystyy käyttämään normaalisti. Toivottavasti tuo sun vaiva vaimenee nopeasti!
Toivottavasti käsituki/tuet auttavat ja kädet pysyvät toimintakuntoisina. Kaikenlainen kipu vie voimat ja ajatukset alkavat pyöriä sen ympärillä mitä voi tehdä ettei sattuisi. Olen kokenut molempien olkapäiden jäätymisen (onneksi ei samanaikaisesti) ja se oli aina kahden vuoden piina. Ensin särkee vuoden ja sitten kestää toinen vuosi, että nivel vetreytyy. Kurja vaiva ja riesa, mutta menee onneksi aina lopulta ohi. Pikku-A
Kiitos, samaa toivon! Mulla (vahva epäilys) tää johtuu Letrozolista, joka on syövän estolääke. Kesällä mulla kans oli just tuo, että pääsi kiljahdus, jos sormet osui johonkin. Kortisoni paransi sitten.
Huh, tuo olis kyllä kans paha! 😬 Mä koetan jo ennakkoon olla nyt varuillani, jota en viime vuonna tajunnu. Elämä opettaa… 😂
Voi itku sentään! Käsivaivat ovat niin peestä, kun käsiä tarttee aika lailla kaikkeen. Sitä ei tajuakaan, ennen kuin jompikumpi (tai molemmat) on pois pelistä. Nyt otat mahdollisimman iisisti ja teet vain sen, mikä on ihan pakko. Me kyllä odotellaan sun ihania juttuja täällä. 😘 🤗
No niinpä!! Voi kiitos, sinä ihana! 🥰
Ai sellainen ärtyisä käsi. Voi itkujen kevät. Pikaista tervehtymistä!
Kiitos!! 😘
Lähetä kommentti