.

.

21.4.2026

Mullanvaihtoa ja kasvitunnistusta


Olen ehkä hitusen myöhässä tämän vuoden kukkamullanvaihdossa, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan! Kasveja on tullut lisää ja olen aika innostunut niistä. En tiedä voiko kasveja ylipäätään olla ikinä liikaa? Eikö se ole lähinnä vain järjestelykysymys? Lapsuudenkotiinkin haluaisin jonkun kasvin (ei kaktusta), mutta kokemus on osoittanut, ettei mikään kasvi pärjää siellä ilman kastelua, jos olen poissa vaikka pari kuukautta. En voi ikinä taata, että pääsen sinne tasaisin väliajoin vaikkapa kerran kuussa, saati useammin. Nytpä olenkin tullut ajatelleeksi suljetun ekosysteemin kasvustoa, joka olisi kannellisessa lasipurkissa, eikä sitä edes tarvitsisi kastella. Mahdollisesti kokeilen!


Muratin ostin ihan hiljattain! Olen aina tykännyt murateista, mutta pariin kertaan olen onnistunut tappamaan semmoisen. Sorge murget! Yritän jälleen siis.


Tämä hupsu lehdykkä oli kukkakimpussa ja kun olin pitkän ajan päästä heittämässä leikkokukkia menemään, huomasin tämän kasvattaneen hienot juuret maljakkoon! Tänään latasin tabletille ilmaisen kasvientunnistusohjelman PlantNetin, joka toimii hyvin ja kertoikin sitten heti, että tämä uutukainen on juovatraakkipuu!


Mies osti hiljattain jukkapalmun, koska hänellä oli jo muut palmut; Juhani, Jaro, Jouni, Jan… Jukka on vielä ostoruukussa, kun aloin aprikoida, että täytyykö hänelle vaihtaa isompi ruukku vai ei.


Ja tämä hurjasti kasvava kasvivauva on aarnipeikonlehti! Tykkään tosi paljon! Tähän mullanvaihtoprojektiin menee päiväkausia, etenkin kun tänään oli paljon muutakin hommaa. Mutta tämä on kivaa hommaa!


13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Viherkasvit tuovat viihtyisyyttä kotiin, mutta minulla on sama vika, olemme usein pidempiä pätkiä pois kotoa eikä mikään kasvi selviä. Niinpä minulla on vain kaksi aloe veraa, jotka nostan kesällä ulos suojaiseen paikkaan, ettei aurinko niitä porota kuiviksi ja sateella saavat hieman vettä. Talvella pärjäävät pitkään kastelematta viileässä porraskäytävässä ikkunalla.
Ja olipa varovaisen hyviä uutisia syöpälääkäriltä!
Pikku-A

Anonyymi kirjoitti...

Viherkasvit ihania , altakasteluruukuissa myös helppoja hoidettavia.
Kokeileppa palmuvehkaa lapsuuden kotiin , pärjää kastelemattakin pitkiä aikoja jos ei ole auringon paahteessa. Se on kauniin vihreä , kiva ja helppo viherkasvi.
-Leena

Mannaryyni kirjoitti...

Ihania vihreitä 💚 Suuresti tsemppiä muratin kanssa. Täällä toinen, joka on vienyt jokusen muratin hengen...

Anonyymi kirjoitti...

Viherkasvit munkin mielestä kivoja ja antaa jotenkin kivaa raikkautta ja hyvää ilmaa ja hyvää energiaa huoneeseen.
En oo mikään viherpeukalo😀, mutta Arelia mun mielestä ihana ja, vaikka oon unohtanut kastella ja hoitaa ja vaihtaa isompaan ruukkuun, niin silti pysyy hengissä😊 toki tyttärelläni tuplasti isompi Arelia, kun on sitä hoitanut. Ostettiin siis kerran nuo Areliat kumpikin yhtäaikaa ja mullakin toki siitä se on kasvanut. Pitää nyt varmaan ruveta sitä huomioimaan enemmän, kun on jaksanut olla meillä hengissä💚

Anonyymi kirjoitti...

T. Tiina😊

Anonyymi kirjoitti...

Mä en oo koskaan tykännyt Muratista, vaikka kaunis onkin, Vanhan kansan mukaan se vissiin
voi tuoda epäonnea ja toki, jonkin mukaan myös ikuista elämää.
Jostain oon kuullut, että muratti ei kannata laittaa porraspäähän.
Voi toki olla huuhaata😀, että omien mieltymysten mukaan mennään💚❤️💛🌷t. Tiina

Anonyymi kirjoitti...

Siis taisi olla Aralia, eikä Arelia. En oo varma😊

Thilda kirjoitti...

Aloe vois olla kokeilemisen arvoinen. Yhden mehikasvin tapoin tosin viime vuonna.
🥰 Niin oli!

Thilda kirjoitti...

Mun vanhemmat oli kasvihulluja ja minäkin näköjään kasvan siihen suuntaan yhä enemmän. 😃
Perin äitiltä palmuvehkan ja olen jakanut sen kolmeen ruukkuun. Se saattais olla tietysti yks vaihtoehto…

Thilda kirjoitti...

Kiitti! 🍀 Muratti on jännä… vaikuttaa helpolta, mutta sitten nokkiintuu jostain ja rapistuu pois. Ehkä tämän kanssa parempi onni!

Thilda kirjoitti...

Piti oikeen googlettaa tuo Aralia! 😄 Siinäkin yksi kivan näköinen. Täytyy pistää korvan taakse. Ai jaa, onko muratilla niin musta maine? Huuh. 🫣

Birgitta kirjoitti...

Hauskaa, että juovatraakkipuu pääsi uudelle kasvualustalle leikkokukkana olon jälkeen :D Taisin saada äidiltä pistokkaan tuosta aarnipeikonlehdestä, se näyttää hauskalta kasvilta. Mulla on vielä aivan vaiheessa kevään kukkahuollot. Mutta toivottavasti tässä parin viikon aikana saisin laitettua sekä parvekkeen että sisäkukat kuntoon.

Mukavaa viikonloppua sinulle!

Thilda kirjoitti...

Vaiheessa ne on täälläkin… 😄
Jes, juovatraakkipuu oli todellinen ylläri ja aarnipeikonlehti on ihana! Kartanolla mulla on kuusi kasvia, joiden kasvamista on ihana seurata. Tsemppiä mullanvaihtoon ym!

Kiitos, samoin sinulle! 🥰