Tämä itselleni asettama joka kolmannen kuukauden vaatteidenostolupa toimii! Tammikuussa ostin talvisia juttuja, huhtikuussa jotakin täydentävää (en edes muista mitä) ja nyt heinäkuussa tarkan harkinnan jälkeen alusvaatteita. Vielä on yksi päivä aikaa ja pähkäilenkin tässä ihanan uuden Sjödenin kuvaston kanssa...
Tämä ei mennyt niin, että ryntään tuhlaamaan kuin mieletön, kun vihdoin on lupa. Vaan yllättäen tämä meni niin, että olenkin tosi harkitseva ja nuuka ja mietin tarvitsenko oikeasti jotakin ja tuleeko sitä pidettyä varmasti. Kun ennenhän se meni niin, että ostelin hetken mielijohteesta mitä sattuu kivaa ja sitten olikin äkkiä kaapit täynnä, enkä ikinä löytänyt mitään.
Nykyään kaapit on järjestyksessä, sillä tein inventaarion viime kesänä ja poistoja syntyi pelkästään henkarikaapista (jossa joitakin housuja ja hameita, paljon paitoja ja mekkoja) viisi täyttä muovikassillista! Ja tiedän, että vähemmälläkin pärjäisi, sillä en ole edelleenkään mikään minimalisti, enkä siihen ole pyrkimässäkään.
 |
| Kuvissa on vanhoja tekstiilejä, joita ihailen aina yli kaiken! |
Jollekulle voisi sopia erilainen ostolupajaksotus. Joku voisi hyvin elää vaikka ostamalla kerran vuodessa ne tarpeelliset. Jotakuta auttaisi jos ostaisi vain joka toinen viikko. Itse koen hyväksi nimenomaan sen, että haastan itseäni ja olen totuttautunut pois äkkinäisistä heräteostoista. Se tapahtuu tarpeeksi pitkän ostolakon aikana ihan itsestään. Kaikkea ihanaa ei tarvitse omistaa!
Voi kuitenkin olla, että ensi vuonna muutan suunnitelmaa ja annan itselleni ostoluvan joka neljäs kuukausi. Tai kahdesti vuodessa. Minua houkuttaa kovasti haastaa itseäni ja katsoa missä ne mukavuusrajat oikein menee. Erääseen asiaan en ole kuitenkaan yhtään tyytyväinen. Nimittäin siihen, miten paljon mikromuovia edelleen joudumme tuottamaan!
Vaikka miten eläisi pellavavaatteissa, niin mistä löytää ohuet sukat tai sukkahousut, jotka olisi silkkiä? Mistä löytää kauniita rintaliivejä, joissa ei olisi yhtään tekokuitua? Tehdäänkö tylliä ja pitsiä enää muusta kuin muovikuiduista? Tässä on selkeä ongelma! Veikkaan, että kysyntääkin olisi. Suorastaan naurettava oli yhden rintaliiviliikkeen ohjeistus; "Ei saa pestä vedellä!" Kun ihmettelin mielessäni, että ei kai näitä nyt kemialliseen pesulaankaan joka kerta voi roudata, luin ohjetta eteenpäin ja näin se meni; "Mikromuovin takia tätä materiaalia ei saa pestä ilman pesupussia!" Siis mitä? Eikös ne pesupussitkin ole tekokuitua?! Ja niistäkö ei muka mene läpi mikään mikrokuitu? Tämä on viherpesua jos joku! Mutta vaihtoehtojakaan ei ole tarjolla. Olen jo harkinnut opettelevani ompelemaan alusasuni itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti