Huh. Tuskin koskaan olen ollut näin touhukas ja tuskin koskaan on aika lapsuudenkodissa mennyt näin nopeasti! Lopulta, kaiken vierailutohinan, kävelyiden ja kaappihärdellien jälkeen ryhdyin myös maalaamaan. Tällä kertaa jatkoin vessan maalausta putkien osalta, maalasin tylsää 80-luvun laatikostoa ja keittiön muuriseinää. Nuhjuisuus muuttuu vähitellen raikkaudeksi. Kirppikseltä löysin vanhan ehjän ja siistin teekannun, juuri kun olen miettinyt, että mistähän nettikaupasta tilaisin sellaisen. Tämä on täydellinen! Maksoikin vain kympin.
Pionit ostan usein maljakkoon, kun tulen tänne. Olen varsin ihastunut niihin! Ja tällaisesta raikkaasta väljyydestä haaveilen parhaillaan. Kunhan remppa etenee, niin keittiön haavekuvaan kuuluu pari vanhaa kaappia, joista matalamman päällä on pöytälamppu ja maljakko. Mahdollisesti niiden välissä vielä joku valokuva tai joku isovanhempien koriste-esine.
Värimaailman olen miettinyt tarkkaan. Ja tekstiilit. En tiedä olenko mennyt asioiden edelle, mutta haaveet ainakin siivittävät remontin edistymistä. Itse aion tehdä mahdollisimman paljon, eli kaiken mitä osaan. Kiirettähän minulla ei ole, joten stressiä ja rahahuolia tässä rempassa ei taida olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti