.

.

14.1.2022

Kevään tuntua




Tänään ensimmäistä kertaa tuntui kuin valo olisi keväinen! Vaikka aurinko ei paistakaan, niin jotenkin on raikas ja valoisa sää, joka ulottuu sisälle saakka. Sellainen, joka pistää haaveilemaan ja tekemään kaikenlaisia päätöksiä. Tekee mieli vaihtaa joululiinat keväisiin. Ja olen päättänyt, että kun seuraavan kerran menen kauppaan, ostan pitkästä aikaa kukkakimpun maljakkoon!

Olen katsastanut toissakesänä tilaamiani Do It Yourself-kosmetiikka-ainesosiani. Semmoisia kuin aloevoi, kaakaovoi, mangovoi, monoiöljy, porkkanaöljy, vadelmansiemenöljy, ym ym. Selasin reseptejä ja päätin, että tässä kuussa teen niistä jotain. Voiteita ja huulirasvoja siis lähinnä.





Olen myös tehnyt yhteenvetoa viime vuoden vaateostoistani. Ostin 30 vaatetta (sisältää kotimaisen vintagekankaasta teetetyn talvitakin ja kotimaiset talvikengät, mutta ei sisällä alusvaatteita, eikä naamiaisiin hankittuja keskiaikavaatteita), joka itse asiassa yllätti, sillä luku tuntuu isolta! Etenkin, kun tiedän, että aiempina vuosina olen ostellut holtittomasti vaatteita aina kun päähän on pälkähtänyt, eli luku on ollut vielä isompi!! 

Nyt kun minulla on tänä vuonna vain kolmena kuukautena lupa ostaa vaatteita, luulen, että luku tulee pienenemään aika lailla. Mutta toki tasapainon vuoksi olen viime vuonna tehnyt aika paljon poistojakin. Poistin seitsemän tai kahdeksan takkia, ainakin saman verran kenkiä ja muutaman huivin. Sekä romanihameen. Se painoi noin 10 kiloa ja vei kaapissa aivan käsittämättömästi tilaa! Se oli minulla 10 vuotta ja pidin siitä todella. Mutta enhän minä voi sitä missään oikein käyttääkään. Kymmenet röijyt lahjoitin jo muutama vuosi sitten teattereihin. Tämmöistä on keräilijän elämä; ensin haalitaan ja sitten poistetaan...

 

Ei kommentteja: