Olen vähän semmoinen täysillä johonkin heittäytyjä. Tällä hetkellä olen vimmaisesti pureutunut DNA-sukututkimukseen. Sanonpa vain, että poliisivoimat menettävät minussa loistavan Miss Marplen! Sen verran intensiivisesti päässä surraa ratas, joka ei jätä yölläkään rauhaan. Jos seinä nousee pystyyn, tutkailen asiaa niin kauan joka puolelta, että keksin sopivan porsaanreiän, jolla voin ohittaa esteet. Ja varalla on tietysti aina Plan B. Ja vielä näidenkin lisäksi takataskussa on jotakin, jota tarkastelen, jos ensimmäiset teoriani valuvat hanhen selästä. Vahvuutena minulla on hurja kokemusmäärä, omat arkistot, käsitys siitä mitä (ja mistä) tietoa ylipäätään voi etisiä ja näiden lisäksi aika hyvä verkosto!
Nuo kun yhdistää aasin itsepäisyyteen ja siihen, että minulla ei juuri nyt muuta olekaan kuin aikaa pureutua tämänhetkiseen aiheeseen, niin ihme on jos ei tuloksia tulisi. Olen singahtanut nollatilanteesta suunnilleen parissa kuukaudessa keskelle sellaista tietomäärää, että syystäkin voin olla ylpeä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti