…osittain oikeaan, osittain hiukan sivuun. Mutta yllättävän kiva oli lukea kaikkia niitä kiinnostavia kommentteja, joita postaus täällä herätti. Nyt käyn läpi kaikki kommentit ja koetan itsekin analysoida itseäni. (Joka on välillä hankalaa!) Tästä tulee muuten pitkä juttu!
Taija-Tiia olettaa, että olen loistanut koulussa lukuaineissa. Tämä meni hiukan sivuun, ellei loistamiseksi lasketa muutamaa kasia. Olin pääosin seiskan ja kasin oppilas, mutta kuvaamataidossa loistin ysin veroisesti ja ainekirjoituksessa myös. Sittemmin aikuisiällä opiskellessani olen kyllä ollut luokan parhaimpaan kaksikkoon lukeutuva, jos koenumeroilla mitataan. Mutta ne oli enemmän käytäntöön pohjautuvia aineita, kuin lukuaineita.
Ulrika50v olettaa, että olen boheemi, kiltti, mutta päättäväinen, enkä ole mielensäpahoittaja. Piti oikein katsoa netistä sanan ’boheemi’ tarkka määritys ja se on ”elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella, vähät välittäen sovinnaisempien piirien paheksunnasta. Lisäksi boheemiuteen kuuluu kurjuuden romantisointi.” Ahaa… tämä saattaa kyllä natsata hyvinkin. Toisaalta olen kyllä perinteitä kunnioittava ja sovinnainen jossain mielessä, mutta toisaalta hyvin rento… boheemi on kyllä määrite, jonka olen kuullut ennenkin itsestäni käytettävän ja miksei, kyllä se pitkälti niin taitaa olla. Olen myös hyvin kiltti ihminen - mutta siihen kuuluu myös vastapuoli, eli ’älä suututa kilttiä ihmistä’, sillä jos todella suutun, olen hyvin räjähtävä. Olen myös päättäväinen, mutta jos aikaa kuluu liikaa, väsyn ja mieli harhailee ihan muihin asioihin, eikä vanha päätös välttämättä enää merkitse paljonkaan. Mielensäpahoittaja tarkoittaa varmaan tätä nykyajan tiukkapipoisuutta, jota en tosiaan koe olevani missään määrin. Saman nimisessä elokuvahahmossa sen sijaan näen hymy suupielessä paljonkin samaa itseni kanssa - välillä.
Satu olettaa, että olen päättäväinen ja suorasukainen ja jos innostun jostain, innostun täysillä. Jep, päättäväisyys löytyy. Joskus tuskailen sisäisesti, kun jollain menee päätöksentekoon iät ja ajat. Minusta se vaan on helppoa! Olen suorasukainen sopivissa tilanteissa. Esim täällä blogissa ehkä enemmän kuin ulkomaailmassa vieraampien ihmisten seurassa, koska en halua loukata ketään ajattelemattomasti. Blogia taas voi lukea tai olla lukematta. Ja voi kyllä, kun minä innostun, niin silloin sukelletaan heti sinne altaan syvimpään päätyyn! Ja ihan laukalle asti, totta vie! Monta kertaa olen ollut tilanteessa, että laukan seurauksia siivoillaan vuosikausia - kun hups, tulipas kerättyä yhtäkkiä pari sataa keittokirjaa…
Birgitta olettaa, että olen värikäs persoona, jolta löytyy upeita nostalgisia asusteita, sekä arkeen että juhlaan. No ainakin ulkoisesti olen usein värikäs! Vaikka oli mulla myös harmaa kausi, jolloin pukeuduin vain luonnonläheisiin väreihin. Ehkäpä olen välillä värikäs myös teoissani ja ajatuksissani, ideoissani ja höpinöissäni. Ja voi, niitä asusteita kyllä löytyy, vaikka lampaat söis! Vaikka yritän kyllä juuri järkeistää kaikkea hartiat pinkeenä. Auts!
Sari olettaa, että olen rohkea ja paneudun asioihin perin pohjin. Ja että uskallan ilmaista mielipiteeni, mutta otan huomioon myös vastakkaisen mielipiteen. Nyt riippuu ihan asiasta ja tilanteesta, olenko rohkea vai en! Monesti olen tosi pelokas, olen aina ollut jännittäjä useissa tilanteissa. Mutta toisaalta elän oman näköistä elämää ja rohkenen sanoa sanottavani miltei aina. Haluaisin rohjeta puolustaa heikompia enemmän ja vastustaa ilkeitä. Asioihin paneutuminen on jossakin selkärangassa. Monesti jos joku kysyy jotain asiaa, paneudun siihen todella juuria myöten, eikä vastaus ole juuri koskaan pelkkä ’mutu’. Ja minusta nykyaika menee vinoon juuri siinä, että ei ole hyväksyttyä olla eri mieltä. Minä koetan pyrkiä siihen, että kaikilla saa olla mielipiteensä, kunhan hän ei tee pahaa teoillaan muille.
Selja olettaa, että minulla on vahvat mielipiteet, enkä pokkuroi ketään, mutta olen empaattinen, rohkea, luova ja boheemi. Olipas siinä monta juttua! No toden totta pakko sanoa, että mulle on monta kertaa sanottu, että ’sulla on vahvat mielipiteet’. Olen ite jäänyt pohtimaan, että mikä niistä tekee niin vahvoja, ja että ai jaa onko ne…? Monesti (musta tuntuu) provosoinkin vähän, jotta saisin aikaan keskustelua ja ihmettelen sitten, kun ihmiset etääntyy sanoen, että sä olet noin vahva. Pokkurointi jurppii mua ja siitä pyrinkin tietoisesti eroon. Varmaan sanon jumalallekin taivaan porteilla, että ’terppa jäbä, kuis panee?’ tai jotain sen suuntaista. Empatian tunnistan suurempia miettimättä. Rohkeus ja boheemius tulikin jo käsiteltyä, mutta luovuus. Mä oon monesti miettiny, että mitä luovuus tarkoittaa. Osaan osoittaa muissa ihmisissä luovat tyypit empimättä, mutta omalla kohdalla mietin, että ai jaa, ehkä?
Marika olettaa, että olen kolmannen sektorin työntekijä, kuljen vintagetyylillä päästä varpaisiin ja välillä vauhdikkaan värikkäästi. Ja että rakastan kuvataiteita, ehkä maalaan ja piirrän itsekin. Piti oikein googlettaa, että mikä on kolmas sektori. No olen ollut joskus kolmannenkin sektorin työntekijä, mutta en ole sitä nykyään. Tällä nykyisellä alalla on paljon muutama tunnin keikkoja ja niistä sitten voi rakennella oman lukkarin. Koska arvostan elämää ja vapaa-aika on elämää jos joku, niin koetan löytää sopivan tasapainon työn määrän (eli sen rahamäärän, joka riittää) ja vapaa-ajan välillä. Pukeudun vintageen omalla boheemilla tavallani - minulle vintagea on myös kaikenlaiset ns navettatakit, siinä kuin hienommatkin kostyymit. En siis välttämättä pukeudu useinkaan päästä varpaisiin samaan aikakauteen tai tyyliin. Kyllä, rakastan kuvataiteita, keramiikkaa, tekstiiliä, lasia… en maalaa, mutta olen ajatellut ryhtyä jälleen piirtämään, 30 vuoden tauon jälkeen!
Maarit olettaa, että olen keräilijä, kiinnostunut paikallishistoriasta, että minulla on selkeät mielipiteet ja tuon ne myös esiin (hänestä välillä liikaakin). Hänestä olen realisti, romantikko ja boheemi. Hän veikkaa alakseni museota ja että tykkään leikitellä asioilla, tavaroilla ja ajatuksilla. Olen ainakin ollut keräilijä, nykyään tosin enemmän sopivan balanssin etsijä ja ylimääräisen tavaran poistaja. Olen kiinnostunut historiasta ja esihistoriasta ylipäätään, eli paikallishistoria on vähän suppea sana. Selkeät mielipiteet usein löytyy, mutta näen myös hyvin usein asioissa toisenkin puolen! Kukaan ei voi tuoda mielipiteitään esiin liikaa, paitsi hölöttämällä taukoamatta ja sitä minä en tee. Kyllä, realistiksi luonnehdin itseäni eniten. Olen myös toivoton romantikko - mutta en sinisilmäinen. Sekä boheemi, kuten jo tuli sanottua. Minun ensimmäinen kesätyöpaikkani toden totta oli museo! Mutta olen ollut töissä myös antiikkikaupassa ja lähipiirissä on arvostettu vanhoja esineitä, eli olen imenyt sen myös äidinmaidossa. Leikittely esineillä, asioilla ja ajatuksilla on ihanaa!
Viiru olettaa että olen avoin ja spontaani, boheemi keräilijä ja että olen opiskellut ja työskennellyt kulttuurin parissa tai taidealalla. No olen kyllä melko avoin, mutta en ehkä niin avoin kuin blogista voisi luulla! Harkitsen tarkkaan mitä itsestäni kenellekin paljastan. Spontaanius tuntuu hyvin tutulta. Ja boheemiuskin tulee tässä taas. Olen opiskellut mm käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, joten sillä tavalla taideala liippaa läheltä ja olen työskennellyt kulttuurinkin parissa.
Kiitos näistä valtavan mielenkiintoisista ja ihanista luonnehdinnoista! Olette päässeet erittäin hyvin jyvälle minusta ja se kyllä yllättää minut! Tuntuu huikealta, että ruudun sillä puolen on niin paljon mielenkiintoista porukkaa, sillä myös kommentit kertovat teistä. Toivon että viihdytte täällä jatkossakin!
