Löysin itseni tässä muutamana iltana selailemassa Harrodsin ja Stokkan nettikaupasta mekkoja!! Just sitä mitä köyhimmillään kannattaakin tehdä. Sitten tajusin, että käymällä läpi jo olemassa olevia aarteitani, voin saada vaatehimon laantumaan. Innostuin siis käymään läpi kaapissani lymyileviä mekkoja ja kauluspaitoja! Sovitin kolme tuntia vaatteita ja ilokseni huomasin, että muutamat kaapissa hilloamani vaatteet on sopivan kokoisia nyt. Oli monia yllätyksiäkin; ai mulla on tällänen, mistä ja koskahan mä tän oon hankkinu…
Oli myös niitä vaatekarkkeja, joita oon säilöny yli 10 vuotta, mutta joihin en ole koskaan mahtunut. Se on niin surullista ja turhauttavaakin! Nyt pystyin poistamaan muutamia sellaisia, onneksi! Säästin kaappiin vielä jokusen, ehkä kolme, jotka edustaa tätä ’en kenties koskaan mahdu näihin’-kategoriaa. Poistot pitää tehdä lempeästi itselle, eli ei kaikkea kerralla. Näiden lisäksi on kolme vaatetta, jotka on myös karkkeja, ja jotka aion viedä ompelijalle, sillä niihin voi tehdä pieniä muutoksia, jotta ne muuttuu käyttökelpoisiksi, tuhoamatta niiden vintagemallia kuitenkaan.
Alemman kuvan kuudesta vaatteesta olen pitänyt ehkä kahta, muihin en ole koskaan mahtunut. Ne kaikki oli menossa poistoon (eli Nextiiliin), mutta ihan viime hetkellä vedin vielä tuon vaaleanpunaisen mekon takaisin poistopinosta. Ehkä sille voi tehdä jotain. Rakastan noita kahta keltakuvioista vanhaa mekkoa, mutta niiden mallia pitäisi muuttaa tosi paljon, jotta koskaan mahtuisin niihin, enkä halua muuttaa liikaa jotain mennyttä aarretta. Niiden käänteissä ei ole tarpeeksi kangasta, että muutoksen voisi tehdä huomaamattomasti. On siis aika päästää ne eteenpäin, toivottavasti jonkun sellaisen löydettäväksi, joka myös rakastaa ja arvostaa niitä tuollaisena. Yhteensä poistoon menee 12 vaatetta. Se siis vähän tasapainottaa sitä viime vuoden hankintamäärää (joka oli 23). Ja poistinhan minä viime vuoden varrellakin jotakin. Ja koska lasken mielelläni asioita, niin tässä vaatemäärät, joita kotona nyt on (mökillä ja lapsuudenkodissakin on lisäksi muutamia); vintagemekkoja 26 kpl, uudempia mekkoja 16 kpl, liivimekkoja 23 kpl, johon kuuluu kaikenlaiset pellavatunikat ym. Tämän lisäksi on vielä kasa trikootunikoita! Hameita löytyi 12 kpl, kauluspaitoja 26 kpl ja housuja 21 paria. (Se ei sisällä farkkuja tai trikoita.) Että hyvä juttu, kyllä minä pärjään, vaikka tulis uusi pula-aika!
2 kommenttia:
No on sulla kyllä melkoiset määrät mekkoja. Mulla taitaa olla yhteensä 5 ja lisäksi pari puolihametta. Kauluspaitoja en omista tällä haavaa yhtään.
Ja jos yhtään lohduttaa, niin sekin on ärsyttävää, että on aina vaan suht saman kokoinen, joka tarkoittaa sitä, että samat vaatteet mahtuu vuosikymmenestä toiseen päälle ja vaikka niihin on jo ihan totaalisen kyllästynyt, ei oikein voi heittää poiskaan (koska ne kerran mahtuu....).
Haaveilen, että joku ammattilainen tulis ja räjäyttäis mun vaatekaapin sisällön taivaan tuuliin ja täyttäisi sen muutamalla vaatekappaleella ja asusteella ja neuvoisi sitten, kuinka niistä loihditaan kivoja kokonaisuuksia.
Kaikenlaisia ulkovaatteita mulla sen sijaan on pilvin pimein, mutta niitä kyllä käytänkin kaikkia. Mikään ei tapa lenkkeily- tai muuta liikuntaintoa niin tehokkaasti kuin väärät varusteet (etenkin keliin nähden liian paksut ja hiostavat). Silti en mikään tekstiiliurheilija ole, vaan suurin osa niistäkin on ikivanhoja. Tuulihousujen puntteja vaan fiksailen mustalla ilmastointiteipillä niistä kohdin kuin hankautuvat rikki.
No on… 🙈🙈! Miten mä yllätyn itekin aina näistä määristä! 😄
Hmm, okei, voi se tosiaan noinkin olla, että niihin samoihin kyllästyy, jos ne ei kulu rikki. Voin kyllä kuvitella sen. 🤔
Mä oon pohtinu, että ehkä pitää jemmata muutama vaate pois silmistä johonkin pahvilaatikkoon tai matkalaukkuun ja ’löytää’ ne sitten joskus. Se olis ratkaisu sekä isoon määrään vaatteita - ja sen suitsimiseen - sekä kyllästymiseen myös. 😃
Lähetä kommentti