Katselen taas huoaten keittiötämme, joka jouluna oli ihan vähän siistimpikin. Ja sitten tulee mieleen somen siistit ja kiiltävät ja stailatut keittiöt, joita katsotaa luupilla ihaillen ja kadehtien. No näitä meidän keittiökuvia ei tarvii ihailla, eikä kadehtia. Näkyy, että on juotu viiniä, keitelty kahvia, jätetty teenkeittovälineet täyteen valmiuteen. Vihattu lakattuja kaapinovia ja ponnisteltu niihin muutos nuppien muodossa. (Tyyliin; jos puunupit jää, niin minä lähden!) Pyydystetty vieläpä massoittain banaanikärpäsiä.
Näkyy, että on tiskit pitkin pöytiä, on juotu patenttikorkkipulloista marjamehua, maiskuteltu pikkuriikkisestä pikarista jotain synnillistä juomaa, laitettu vähän ruokiakin ja ripsuteltu niihin tuoreita yrttejä. Tehty voileipiä ja syöty sokeria silmät päässä pyörien. Ja sitten on väsytty kesken kaiken, eikä ole jaksettu tiskata, vaikka koneeseen on kyllä sullottu kaikki vähempiarvoinen.
Pöytäkin on kuin Amerikkaan lähdössä! On omenanviipaleita kuivattuna ja pinjansiemenpusseja. Joskus pöydällä on ollut joku kiva asetelmakin Rörstrandin ja Arabian omena- ja hunajapurkkien voimalla, sitten on pitänyt ladata akkuja ja hermoja, häädetty hiiriä, syöty kilpaa nuudeleita ja visibliiniä, natustettu riisikakkua ja unohdettu sekin kesken kaiken.
Kunhan saan konttorin komerot kuntoon, saan pienen kirjahyllyn pois keskeltä keittiötä ja pystyn raivaamaan paremmin. Pesen ehkä jääkaapin, järjestän kuiva-aineet, pistän tiskipöydän tip ja top. Samalla toivon, ettei käsi äidy kipeämmäksi ja että innostusta riittää vielä puolenvälin jälkeenkin. Onkohan universumissa joku muukin, jolle on näin haasteellista raivata keittiö puts ja plank? Mulle käy niin, että jos ei muuta vastoinkäymistä kiilaa väliin, niin ainakin loppuu mielenkiinto. Katselen keittiötäni puoli vuotta voimattomana ja kadehdin teidän kliinejä tasojanne, kunnes saan taas joskus inspiraation.
9 kommenttia:
Oikein kodikkaan näköistä!
Ihan saman näköistä kuin edesmenneen siskoni keittiössä :D
Hmmm… kodikas 🙃 No ainakin just sellanen kuin se on. Ei tuunattu kuvia varten. 😂
Todellisuus 👍
Mä aina laitan paikat kuntoon kun jos tulee yllätysvieraita , juttu on vaan se ettei ikinä tule niitä yllätysvieraita 🤣
🤣 ei, onneks…!
Mä oon lanseerannut termin "kodikkaasti sekainen" ja iloitsen robotti-imurista, joka muhkuraisen lattian ja paksujen mattojen vuoksi hiukan fuskaa niin, että lattia näyttää parhaimmillaankin pari päivää sitten imuroidulta. Huomasin, että sotkuisuutta aiheutta tapa odottaa, että tiskikone on täynnä, ennenkuin käynnistän sen (pese vain täysiä koneellisia). Käytännössä se tarkoittaa, että se viimeinen astia tulee koneeseen juuri silloin, kun aloittelen kokkaamista. Loput ruoanvalmistusastiat ja -välineet + ruokailuastiat kertyvät sitten sinne tänne oottelemaan reiluksi kahdeksi tunniksi ja ehkä vielä aamuun.
Ahdistun, kun tiedän että tulossa on tiukkapipoisia, vaikka toisaalta yritän vakuuttaa itselleni, että oma tupa ja se lupa. Nykyään ei kuitenkaan voi ihan varmuudella tietää, jos joku lähimmäinen sitten kuitenkin tekee mummelista huoli-ilmoituksen. Sitten vielä semmoinen (huolesta tuli mieleen), että jos aivoissa on huolta, voi olla oikeasti mahdoton nostaa vaikka tippunut tavara lattialta, ja jos joku toinen sen meinaa nostaa tai jopa röyhkeästi nostaakin, se vaan ärsyttää, koska siinä oikein alleviivataan "katsos näin helppoa". Kun ei se ole.
Huomaat että osui ja upposi...ehkä syyt mulla eri, lopputulos kuitenkin sama.
t. Anonyymi Emäntä
Kiva kommentti ja monia puolia! Meillä tosiaan käy erittäin harvoin ketään ja silloinkin yleensä tutut vieraat tietää peruskaaoksen jo valmiiksi.
Huoli-ilmoitus tämmöisestä on vähän hössötystä. Jos on oikeasti joku iso ongelma, niin sitten tietysti voi ottaa puheeksi tai auttaa, mutta tuo kyllä kuulostaa vähän oudolta, että joku tekisi ilmoituksen. Mutta kukapa näistä ihmisistä nykyään tietää. 🙈
Minä teen kotona töitä, ihan omassa työhuoneessa. Arkilounaan syön tietysti keittiössä joten haluan että se on siisti.
Joka ilta ennen nukkumaan menoa, tiskikone päälle, käsitiskaus, pintojen pyyhintä ym. Keikkiössä on kaapit sitä varten että tavarat mahtuvat niihin, jos ei mahdu niin tavaraa liikaa.
Minua ei häiritse muiden kotona täydet tasot mutta omassa kodissa kylläkin.
Onhan meilläkin tavaraa, tasojen päällä pieniä asetelmia mutta jos liikaa alkaa silmiä särkeä.
Samoin peti petataan aamuisin vaikka ei siellä makuuhuoneessa ketään päivisin käy.
Työhuoneen pöytä siivotaan perjantaisin työviikon päätteeksi vaikka työhuoneen ovi viikonloppuisin kiinnin ja muuta käyttöä huoneella ei ole. Minusta on vaan mukavampi aloittaa työviikko puhtaalta pöydältä ( vaikka työt jää kesken perjantaisin niin pöytä siisti)
Silloin kuin lapset olivat leikki-ikäisiä niin kyllä sitä roinaa ja rompetta oli lattioilla ja askartelua/ piirustusvälineitä pöydillä.
Minun paheeni on viherkasvit niitä on paljon...
Sullahan on sitten homma ihan pulkassa! Mä en tunne käsitettä viikkosiivous. 😄
Lähetä kommentti