Kurkkimassa kauppahalliin

 

Ennen tämän päivän varsinaisia seikkailuja päätin kurkistella vähän kauppahalliin. Kauppahalli aukee klo 9.00, (luulin, että se aukeis klo 7.00 - en tiedä millä vuosikymmenellä elän) mutta osa liikkeistä saattaa avata myöhemminkin. Mutta jos haluaa vaan katella mitä hallista löytyy, niin kannattaa tulla aamulla ysin jälkeen, jotta ei huku ihmispaljouteen.

Tämähän on hyvin kaunis ja vanha halli; avattu vuonna 1901. Tänä vuonna 125 vuotta siis! Täällä on kiva ihan vaan käppällä hiljaksiin ja katella mitä kaikkea ihmeellistä täältä löytyy. Äidyin oikeen ottamaan muutaman kuvankin, jotta pääsette kärryille, mistä on kyse.

Näin yleisluontoisesti voin sanoo, että täällä on monta lihakauppaa, kalakauppaa ja kahvilaa! Mutta myös ravintoloita löytyy; on Mummolaa ja kotiruokapaikkaa ja sushiravintolaa ynnä muuta. Putiikit kannattaa tsekata täältä.

Itseä kiinnostaa vaikkapa erikoisjutut; kuten että myykö lihakauppias siankorvia (kuulemma nykyään ne menee lähinnä eläinruokateollisuuteen - mitä tuhlausta!) taikka minkälaisia juustoja juustopuodista löytyy. Onhan täällä myös näköjään ’Tallipihan suklaapuoti’, siis heidän sivupiste, ei se varsinainen liike.

Mulla on ollu mahollisuus hengailla kauppahallissa noin 30 vuotta, mutta montako kertaa oon siellä käynyt? Vähemmän kuin kerran vuodessa! En käsitä mikä siinä on, mutta en oikeen koskaan tottunut ostamaan ruokaa hallista. Oliko se ehkä kalliimpi kuin joku marketti - varmaan - joka oliskin selittävä tekijä omalta osaltani. Kävin kaupungissa asuessani mielelläni Vikkulassa (Tamperelaiset muistaa), joka oli nähtävyys jo sinänsä. Se oli halpa ruokakauppa, joka oli tungettu aivan täyteen kaikenlaista pakettia. Siellä hätinä mahtui kävelemään pieniä käytäviä pitkin. Sieltä saattoi myös ostaa irtona mausteita ynnä muuta, siis jo kauan ennen ’Punnitse ja säästä’-kauppaa. Siinä Stokkan vieressä, rautatieasemaa kulmittain vastapäätä olevassa kermakakkutalossa oli Vikkula pitkään. Vikkuloita tais olla parhaimmillaan neljä Tampereella ja ne on muodostuneet ihmisten mielissä legendaarisiksi - vähän niin kuin Viistokatukin, jota ei enää ole (tai miten sen ottaa; katulinja on yhä käveltävissä, mutta se ei ole enää katua vaan osa toria). Mutta loppukaneettina olen sitä mieltä, että halliin kannattaa mennä ja itsekin aion ruveta siellä enemmän käymään.