Kun tänä aamuna tepastelin kartanolle, katselin samalla jäisellä Nässyllä tönöttävää möljää. Ajattelin, että hitsit, tuohan ois aika magee paikka picnicille kesällä! Siellähän vois vaikka kiskasta pullon skumppaa ja tunkee kitusiinsa vaahtokarkkeja. Kauniista astioista tietenkin ja herraskaisesti pukeutuneena. Ehkä hansikkaat, monokkeli ja silinteri? Ja hopeapäinen keppi?
Päätin sitten käydä lähemmin kurkkaamassa millainen paikka se on ja voisko siellä ylipäätään hengata. Muistan joskus käyneeni siellä, mutta siitä on jo aika lailla aikaa. Lähellä huomasin, että hitot, möljähän on ympäröity metalliverkkoaidalla ja portti on visusti lukossa! Sain kuitenkin aidan raosta kuvattua paikkaa vähän.
No, täytyy keksiä joku plan B. Onhan täälä kaikkia hassuja paikkoja! Sitä paitsi luin eilen tehtaan historiasta ja kiinnostuin siitäkin ihan uudella tavalla. (Mitä mä just sanoin; että mihin vaan zoomaan katseeni, niin aina kiinnostus herää…) Kuljeskelen siellä ehkä kuvaamassa joku päivä myös.
Keväässä on se hyvä puoli, että vielä hetken aikaa näkee joka paikkaan aika hyvin. Toki sit on ihanaa, kun lehdet puhkee puihin, mutta sillon on myös hankalampi nähdä mitään kauempana olevaa. Että puolensa ja puolensa on eri vuodenajoillakin.
Mä pidän puutarhassa tuosta osuudesta, josta näkyy Nässyn yli kaupunkiin. Näsinneula siellä möllättää kutsuvana. Täältä on tosi helppo nykyään singahtaa kaupunkiin vartissa ratikalla. Ehkä kesällä suhaan sinne tänne, ihan vain siksi, koska se on niin helppoa!
On se vaan nätti! Melkein vois kuvitella nti Marplen kutomassa vaaleansinistä villapaitaa tuolla yläkerran erkkerissä, ja hörppimässä teetä kultareunaisista teekupeista, samalla kun hän miettii kuka murhasi pikentin. Melkein sitä itekin alkaa miettiä, että kukahan sen murhasi, kunnes muistaa, ettei ketään ole murhattu.
Mä niin kesällä asun tuossa terassilla, portailla, pihassa… oi joi! Mua pelottaa jo nyt, että kesä on kohta ohi. Voi isä minkä perinnön jätti, tämmöistä osaan pelätä joka vuosi. Mutta ehkä sitä sitten syksyllä alkaa innoissaan haaveilla millaisia jouluvaloja tänne toisi.
Mua kiehtoo nää kaikki rakennukset! Tuo keltainen oli palvelusväen pytinki alunperin, mutta tehtaan aikana siitä tuli jossain vaiheessa suunnittelukonttori. Kukaan ei kai oikeen tiedä sen ikää. Sen oikealla puolella oleva tiilimakasiini oli kai alunperin viljavarasto ja rakennettu 1874, mutta sittemmin siitä tuli autotalli. Nykyään se vaan on. Haaveilen, että pääsen joskus kurkkimaan sinne sisälle. Mietityttää, että mitäköhän sen toisessa kerroksessa on! Ja sen oikeella puolella on pieni mankelihuone, joka oli myöhemmin tehtaan arkisto, ns. mankeliarkisto.
Mua hykerryttää noi katolla olevat hipsut. Miks nykyään ei tehdä tämmöstä? Arkkitehtuuri on kyllä astunut askelen poispäin kolkkoudesta, mutta kyllä me ollaan vielä kaukana menneen maailman kauneudesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti