.

.

12.4.2026

Meren äärellä

 

Nukuttiin pitkälle, sitten hengattiin hetken autossa ja mentiin siihen kalaravintola Merimestaan. Melkein olis pitäny pöytä varata, koska vaivoin löytyi tilaa meille kahdelle. Viikonloppuna on kuulemma täyttä. Ja ruoka oli oikein hyvää! 


Sitten käveltiin viereisen aallonmurtajan päähän. Nuo kaukaisuudessa hurisevat vispilät ei ole ehkä kovin kauniita, mutta hyviä olemassa kieltämättä.


Mutta luonto saa mut aina lumoutumaan! Mikä ihana oranssinkeltainen jäkälä!


Voisihan täällä viettää vaikka kesäpäivän ja tiirailla kivien kolosta merelle.


Täydellinen vastakohta viime viikonlopulle, kun tuuli pieksi räntää vaakatasoon 15m sekuntivauhdilla!


Ja pitihän Porissa yks kirppiskin koluta. Ajattelin, että täällä vois olla sellasta merimiesantiikkia, kun kerran satamakaupungissa ollaan, mutta eipä juuri näkynyt, ellei tämä kuppi satu olemaan sellainen. Olen aina ihaillut näitä ohuen ohuita itämaisia posliinikuppeja, mutta nyt vasta ostin ensimmäisen. Arvanette mihin se kulkeutuu. Jep, kartanolle.


4 kommenttia:

Arkisin | jenni kirjoitti...

Voimia tälle viikolle, olet ajatuksissa ♡

Thilda kirjoitti...

Kiitos kaunis! 🩷
Ajattelin tänään mennä verikokeeseen tänään, mutta unettomuus iski taas yöllä, joten jäin nukkumaan aamulla, kun olisi pitänyt lähteä. Siispä huomenna uusi yritys.

Mannaryyni kirjoitti...

Vinkeä kartanokuppi. Linnut tuovat siihen kivan lisän 😊

Thilda kirjoitti...

Se on niin ihana! Ollut nyt käytössä lähes joka päivä. Joo, noi linnut on kyllä ihastuttava yksityiskohta! 😍