Kokkausprojekti osa 9

Kirja nro 2

Hilda-tädin keittokirja, sivu 100;
(suomenkielinen alkuperäispainos 1884, uusintapainos 2011)

Suklaata

½ naulaa hienoa waniljasuklaata murretaan paloiksi ja pannaan kastrulliin kiehumaan tuopissa wettä ja tuopissa maitoa, kunnes suklaa on sulanut, ja tämä sokuroidaan maun mukaan. Senjälkeen wispataan tuopissa 6 munanruskuaista ja 2 munanwalkuaista, suklaa kaadetaan siihen sekä sitte takaisin kastrulliin, jossa se hywin wispataan; suolajywänen pannaan lisäksi ja suklaa tarjotaan lämpöisenä ja pitää mieluimmin kaadettaman suorastaan kastrullista kuppeihin. Kuta parempaa suklaata on, sitä enemmän waahtoa saadaan wispattaessa.

Mittoja;
1 tuoppi = 1,3 litraa
1 naula = 425 grammaa

Supistin reseptin puoleen määrään alkuperäisestä;
½ levyä Fazerin sinistä,
6 dl maitoa,
6 dl vettä,
2 tl sokeria,
3 kpl munankeltuaisia,
1 kpl munanvalkuainen,
Hippunen suolaa.

Tässä ohjeessa tehdään siis kaakaota, joka juotiin näin luksus-malliin sata vuotta sitten. Suklaan juominen on siis lähinnä vastaavaa kuin meidän kaakaon hörppiminen. Toki sen voi näin hienosti tehdä edelleen! Vaniljasuklaata en lähtenyt arvuuttelemaan vaan otin itsestäänselvästi omaa lempisuklaatani Fazerin sinistä. Mitä vain suklaata tässä voi tietysti testata. Oikein hyvää tästä tulikin ja vielä hitusen kehitin reseptiä eteenpäin lorauttamalla mukiini hiukan rommia (60% Stroh), joka teki tästä taivaallista kylmän talvipäivän juomaa!