.

.

3.6.2022

Kesäkuun alun kuulumisia

 

Hupsista, tulipas tänne pitkä tauko! Joskus vaan on niin touhukas olo ja sopivaa hetkeä alas istumiseen ja kirjoittamiseen ei löydy. Olen täällä kuitenkin hyvin positiivisissa fiiliksissä ja kaikki näyttää muutenkin oikein hyvältä. Viimeinen työpäivä vanhassa paikassa oli maanantaina ja voitte uskoa, että se tuntui mahtavalta! Olin niin hyvällä mielellä, että melkein unohdin kaiken viime vuosia varjostaneen negatiivisen. Toisaalta ei yhtään itkettänyt ajatus siitä, että en mene sinne enää ikinä, en kulje niitä käytäviä enää ikinä, en tee tuttuakin tutumpaa duunia enää ikinä - ainakaan siellä. Aiemmin työsuhteiden lopussa on ollut haikea ja vähän ikävä olo. (Ei siis viimeisen parin vuoden aikana, mutta sitä ennen.) Joten tämä on hyvä merkki!


Olen ollut nyt siis muutaman päivän työttömänä ja tuntuu kuin olisin ollut vapaudessa (puuhata mitä ikinä haluan) kuukauden! Olen saanut tosi paljon aikaan; järjestänyt kuistia, eteistä, konttoria, keittiötä, ruokailuhuonetta ja olohuonetta. Siivonnut ja tehnyt raparperimehua ja raparperi-mascarponemoussea! Nammm! Ottanut vastaan vieraita (ähäps, ihan tosi läheisiä siskoja ovat, mutta suomenkielessä ”vieras” on vähän kimurantti sana - se on sekä ”kyläilijä” että ”tuntematon”! Olispas kiva keskustella tästä jonkun kielentutkijan kanssa.)


Kaiken tuon lisäksi olen jokaisen sadekuuron välissä haahuillut pihassa ja kiskonut märästä maasta Vuohenputkien ärsyttäviä alkuja. Juu, ei todellakaan lohduta sanoa, että ”niitä voi syödä”!! Olen myös ostanut neljä yrttiä; curry-yrtin, lakritsi-yrtin, rosmariinin ja laventelin. Yritin kyllä saada viime kesän ruukkuyrtit talvehtimaan hyvin suojattuna kohopenkissä, mutta toistaiseksi vain Iisoppi näkyy olevan elossa. Muista kasveista kolme on kuollut alkutalven lumettomissa pakkasissa. Ajatella; vain kolme! 


Kuten kuvista näkyy, kävin hakemassa puutarhasta maljakkoon perunanarsisseja ja yhden niistä harvoista tulppaaneista, jotka kukkivat tänä kesänä - kiitos peurojen ja jänisten! - ennenkuin sade muusaa loputkin kukat maan tasalle. Jos olen oikein laskenut, niin täällä meillä on ollut vasta yhtenä päivänä +20 astetta, muuten on ollut melko kylmää (vuodenaikaan nähden) ja sateista. Lukinlilja on kasvattanut kukkaruukussa kolme komeaa vartta ja eilen huomasin, että siellähän on kaksi kukkanuppuakin jo tulossa! Upeaa! Olen kuunnellut pitkästä aikaa Olavi Virtaa, kaikkien aikojen tangokuningasta. Se jotenkin sopii hetkeen ja tunnelmaan juuri nyt.


Huono-onnisten tulppaanien joukossa onnekas selviytyjä on superihana ja hassu Acuminata syn. Tulipa Cornuta! Olen istuttanut viisi sipulia ja vain yksi kukkii. Näitä on pakko hankkia lisää! Pidän omituisista ja erilaisista kasveista. Ihan sellainen punainen perustulppaani on tosi tylsä, mutta tämä on ihastuttava, ihan kuin kynttilänliekki! Eli pähkinänkuoressa kuulumiseni ovat nyt työpaikanvaihtoinnostusta, puutarhainnostusta ja kotoilua. Mitäs teille kuuluu?


2 kommenttia:

Annukka kirjoitti...

No huhhuh. Oletpas ollut toimelias. Kertonee siitä, että olo todellakin on kaikinpuolin vapautunut ja positiivista energiaa piisaa.
Se jos mikä on ihanaa <3

Thilda kirjoitti...

Annukka; On, tosi ihanaa!! Pelkkää valoa näköpiirissä. 😃 Toivottavasti sinullakin!