.

.

9.11.2024

Remppa loppusuoralla

 

Tää meidän vesivahingosta eniten kärsiny huone, ’konttori’, alkaa olla kohtapuoliin valmis. Voi jeesus miten sitä onkaan odotettu! Ja syynähän hidastelulle on tietysti ollu se, että en ole jaksanu, enkä pystyny poistamaan tapetteja noilta kolmelta varsinaiseen remppaan kuuluvalta seinältä ennen kuin nyt. Jos sen ois tehny remppaporukka, hintaa kolmen seinän tapetointityölle olis tullu 1500€ … apua, ei todellakaan suostuttu!


Ekassa kuvassa suurimman seinän alkutilanne, joka oli siis tämmönen koko kesän ja vielä syksylläkin. Eli kun tapetti oli osittain revitty pois, mutta tapetin pohjakerros oli kuitenkin seinässä tiukasti - vaan ei tarpeeksi tiukasti, jotta siihen uskaltaisi lyödä uudet tapetit.


Silloin -80 luvun alussa, kun tapetti on laitettu seinään, alle on sudittu valkoista maalia vaan vähän keskelle seinää. Kaikkialle muualle tapetti siis takertui kuin synti. Hermo menee! Höyryttimellä homma kuitenkin alkoi sujua ja tapetti irrota.


Höyrytintä ei kuitenkaan voi käyttää esim kolmee tuntia putkeen, joten työ oli tehtävä erissä. Enkä ois jaksanutkaan, koska tuo seinän yläosan ja lattianrajan höyryttely ja kaapiminen vei uskomattomasti voimia! Päivittäin höyrytin puolen tunnin erissä ehkä yhteensä tunnin tai pari.


Viiden päivän höyryttelyn jälkeen huoneen kolme seinää oli aika hyvin valmiit. Mietin toki, että tuleeko tästä penteleen höyryttimestä joku uus kosteusvahinko, sillä niin paljon vettä siihen meni ja se höyry tunkeutui seinälevyihin ja katon koloista välipohjan puruihin. Annoin huoneen kuitenkin kuivua pari päivää ennen kuin ryhdyin maalaamaan.


Tapetin alle maalaan valkoisen pohjamaalin, koska ajattelen sitä parkaa, joka seuraavan kerran saa päähänsä vaihtaa tapetit. Pääseepä hän ainakin hiukan helpommalla. Yks remppamies kerran sanoi, että ihmiset tapetoi keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Olin aivan ällikällä, sillä mähän viihtyisin vaikka 1940-luvun tapeteissa, jos sellaset jossain vain olis. Kun minä tykästyn johonkin, niin sitä ei vaihdella koko ajan. Pätee mieheen ja sisustukseen.


Ja koska mieli askarteli tän konttorihuoneen sisustuksessa jo alkuvuodesta, niin aloin suunnitella mitä siellä muutan, näin 16 vuoden asumisen jälkeen. Ainakin kirjoituspöytä on tajuttoman epäkäytännöllisessä paikassa ikkunan edessä (ikkunaa on hankala pestä, eikä sitä oikein voi aukoakaan aina kun haluaisi), joten siitä lähtee uus suunnitelma. Seuraavaksi mietin, että kuinka voin olla varma miten huonekalut mahtuu uuteen sijaintiinsa ja aloin mittailla niitä ja seinien pituuksia ja sitten tehdä sisustuskarttaa kaikesta. Päästävedettävä sänky lentää uuteen kotiin - joka on vielä tietymätön. Matildan arkku menee olohuoneesta sängyn tilalle. Samalla päätin, että tasoille tulee vain tarkkaan harkittuja juttuja; kasveja, valokuvia, maljakoita, isän palkintoja, käsilaukkuja… (vaan mihin ihmeeseen laitan esim peltipurkit ja kaiken muun pikkusälän…?!) tästä tulee mielenkiintoinen talvi!





4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi nuo pohjatyöt on aina se inhottavin juttu. Kun ostin ensimmäisen yksiöni, edessä oli sielläkin tapettien poisto - pahimmissa paikoissa sitä oli kahdeksan eri kerrosta ja välissä maalia. Oli ranteet ja kädet kovilla siinä hommassa ja muistoksi hommasta jäikin huonontunut puristusvoima toiseen käteen, sormiin iskee kipu pidemmän puristamisen aikana. Mutta tuli hyvät seinät! Jään odottamaan miltä uusi huoneesi näyttää, kun on valmis.
Kun viimeksi muutimme, tein tuon saman eli mittasin ja piirsin huoneet ruutupaperille ja leikkasin sohvat, pöydät, tuolit ja sängyt myös paperista ja niitä pyörittelin huoneissa. Perheen teini katseli hommaani hetken, latasi jonkun sovelluksen itselleen ja sillä asetteli kalusteet omaan huoneeseensa aika näppärästi. Näin maailma muuttuu!
Pikku-A

Susanna kirjoitti...

Niin ihania huonekaluja kaikki! Pääset parhaaseen vaiheeseen, kun seinä on valmis!

Thilda kirjoitti...

Uuuu… kuulostaapa tosi inhalta tuo sun käsijuttu! Mä koetin tivata aika monelta ihmiseltä, että MIKSI niitä tapetteja pitää irrottaa, kun ei niitä ennenkään ole irtotettu, mutta en saanu tyhjentävää vastausta keltään. Siis siihen, että mikä on toisin nykytapeteissa taikka liistereissä kuin ennen. No onpahan nyt tehty hyvänen aika!

Voi juku, ai niitä on sellasia kaikkia sovelluksiakin? 😄 Musta olis ihana tehä semmonen paperista leikattu huone ja huonekalut! Ihan vaan muuten huvikseen vaikka. Lapsena sellanen oli mun lempijuttu piirtämisen lisäksi; leikkiä nukkekotia ihan vaan piirretyn talon läpileikkauskuvalla. 😄

Thilda kirjoitti...

Oiii, kiitos!! ❤️ Joo, odotan sitä suurella innolla!! Tapetti on melko pliisu, mutta eipä ole valkoinen muovinoro enää! Ja mä rakastan vanhoja huonekaluja… 😍 mulla on joku intohimo tuoleihin ja lamppuihin, mutta ei niitäkään voi määräänsä enempää olla. Katotaan nyt miten se huone sitten loppujen lopuksi muotoutuu, sillä ylläreitäkin voi aina tulla vastaan. P.S. Et tarvittis päästävedettävää sänkyä tai tiedä ketään kuka tarttis?