.

.

11.2.2021

Eikö keramiikka voikin näyttää melkein pehmeältä?


Helmikuun ihana aurinko ja lumesta paksut puut. Hanki kuohkea kuin kermavaahto ja mielessä levollinen tunnelma! Mieli kulkee haaveellisena ulkona ja sisällä. Kauhon fasaanikulhoon paksua jogurttia ja viipaloin pinnalle kumkvatteja. Ehkä kasvatan siemenistä puun. Näin kauniina päivänä täytyy tarttua kameraan jo heti aamusta. Liian kauan olen kartellut kameraa, mutta nyt on muutoksen aika!







 

4 kommenttia:

Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia kirjoitti...

Kauniita astioita <3 Ja lystikkäitä kuvia keramiikkahahmoista!
Hyvää viikon jatkoa!

Thilda kirjoitti...

Kiitos! :) Samoin sinulle!

Kruunuvuokko kirjoitti...

Kauniita Arabian vanhoja kannuja ja purnukoita.
Kiitos vierailustasi blogissani.
Mukavaa ja aurinkoista helmikuun jatkoa.

Thilda kirjoitti...

Kiitos! Jotenkin tämä blogimaailma on vaan edelleen niin viehättävä. Ei voi verrata someen. :) Samaa sinulle!!