Tässä kohassa syöpätoipumista pitää tosissaan miettiä, et mitkä toipumiskeinot kannattaa ottaa käyttöön. Sen vaan sanon, että Kela ei mitenkään edesauta asiaa. Ei ainakaan mun tapauksessa. Joten toipilaan omalla vastuulla on moni asia. No ensinnäki mä oon juoksennellu fyssarilla jo muutamaan kertaan tän alkuvuoden aikana. Se on hyvä alku. Mut se mikä on ihan todella hyvä juttu (varmasti kaikille), on uimahallissa käyminen! Jos et oo tottunu uimiseen, niin luultavasti oot ekan käynnin jälkeen fyysisesti romuna pari päivää. Mutta jospa vaan jatkat käyntejä esim kerran pari viikossa, saat mielettömän hyvän pohjan uudelle kunnolle! Ei tarvii stressata, että jaksaako sitä uida kilometrikaupalla, ei todellakaan. Minä uin ekalla kerralla ehkä 10 metriä, seuraavalla viikolla varmaan 35 metriä. Oleellista ei oo matka, vaan se, että menee veteen ja veden tukemana ja samalla vastustamana esim kävelee vaikka lastenaltaassa taikka seisoo vedessä ja heiluttelee vuoron perään jalkoja taakse, vinosti taakse ja sivulle. Muistaa huilata ja ottaa sen asenteen, että mikä tahansa pienikin liike on parempi kuin sohvalle juuttuminen!! Olen nimittäin huomannu tämän itessäni jo nyt, kahden uimahallikäynnin jälkeen. Huima edistys!
Se, mitä mä nykyään teen kuntoni eteen, on taviksesta varmasta hassun pientä, mutta toipilaalle tämä on vähä ku kuukävely ihmiskunnalle; Iso askel! Aamuisin vielä sängyssä puoliunisena teen neljä liikettä. (Tarkoituksena vahvistaa vatsa-, selkä-, ja jalkalihaksia.) Ekana löhnötän selälläni ihan tikkuna, jännitän vatsalihakset ja painan selkänotkon alas patjaan ja rentoutan. Toistan saman vielä neljästi. Sitten teen ne hitaat fyssariliikkeet, jotka löytyy täältä, viidesti molemmilla koivilla. Ja rentoutan. Sen jälkeen nostan jalat ylös ja ”poljen polkupyörällä” ilmassa, reippaasti 25 polkaisua. Tätä ei tietysti saa tehdä liian pian leikkauksesta! Lopuksi vielä nostan jalat koukkuun, pistän jalkapohjat tukevasti patjaa vasten ja käsivarsilla patjasta tukien nostan lantion ylös, vähä ku olisin nousemassa ”siltaan”, ja toistan ylhäällä hetken aikaa pysyen viisi kertaa.
Päivällä tietysti vois tehdä monenlaisia juttuja, sillä esim youtube pursuaa kaikenlaisia ohjevideoita vaikkapa lempeästä joogasta. Ite en vaan oo saanu aikaseksi vielä paljonkaan sillä saralla. Eikä jaksamistakaan mihinkään hirveeseen rypistykseen tietysti oo. Muistaessani nostelen sohvalla istuen pieniä (2kg) käsipainoja. Siitäkin löytyy ohjeita netistä vaikka kuinka, esim täältä. Tärkeitä olis myös selkäliikkeet! Ja mikä parasta, kävele! Kävele edes hiukan ulkona, postilaatikolle, sitten kadun päähän, sitten seuraavaan risteykseen jne. Sauvat on fyssarin ohjeesta kädessä. Ei ole väliä onko ne suksisauvat vai oikeet kävelysauvat, kunhan on sauvat. Ne tukee ylävartaloa, ne treenaa samalla käsiä ja niitä vasten voit nojata kun pidät huilitaukoa. Tässä vaan taivas on rajana! Muista kuitenkin, että et romuta itteäsi alkuunsa tekemällä liikaa. Mutta myöskään sängyn pohjalle ei saa loputtomiin jäädä. Voit valita omat suosikkiliikkeet ja tehdä niitä. Hahmota ensin tarviiko joku kohta erityistreeniä; selkä? Jalat? Vatsa? Tee sen mukaan. Ja myöskin pitkän sängyssä makaamisen ja tekemättömyyyden jälkeen on hyvä mennä hierojalle, koska todennäköisesti olet vähän jumissa.
En oo mikään ammattilainen ja nämä on vain mun hoksaamia ja käyttämiä juttuja. Pyri saamaan yhteys johonkin ammattilaiseen, jos mahdollista! Jos ei, niin noudata ainakin ohjetta, jonka minä sain fyssariltani; ”jos joku liike tuntuu pahalta, älä tee sitä”. Itellä kuntoutuminen alkoi hyvin hitaasti ja varovaisesti, mutta eipä ollut voimiakaan aloittaa aiemmin. Jokaiselle syöpä, leikkaus ja jälkihoidot on yksilöllisiä. Sairaalasta en saanut jälkiohjeita liikunnalle, ruokavaliolle tai muulle. Se vähän jäi mieleen pyörimään. Että oisko siinä parantamisen varaa?
Tässä vielä pähkinänkuoressa ydin:
• fyssari
• aamujumppa sängyssä
• sauvakävely voimien mukaan
• uimahalli!
• allijumppa
• selkäjumppa
• joogavideot yms
• hieroja
2 kommenttia:
Hei!
Mielestäni joitakin erityisohjeita käsijumppiin tuli (ritasyöpä) ja yleisiä ohjeita siitä, mitä voi tehdä. Eli syöpähoitojen aikana voi reippaasti juosta lenkkejä, mutta maratoonit kannattaa alussa jättää väliin - jotenkin tällä tasolla ne oli, ja se hitainkin vauhti tuntui kyllä mulle aika mahdottomalta. Mutta en olekaan mikään kovin urheilullinen, ehkä ne enemmistölle on ok.
Kun käyt uimassa, onko sulla pää paljaana vai uimalakki? Mä en oo tähän karvattomaan olemukseeni oikein tottunut, muualla kuljen pipo päässä mutta uimahallissa se ei ehkä ole sallittua.
Nyt olen käynyt päivittäin (arkisin) sädetyksessä, se 100 km autourheilua ja henkitystahdistettu hoito jotenkin vievät mehut. Sohvanpohjalle ei sentään ole tarvinnut enää majoittua.
t. Anonyymi Emäntä
Anonyymi Emäntä; Tosi kiva saada vertaiskommentteja! 😊
Rintasyöpä on varmaan eri juttu, (käsijumppa varmaan tarpeen) tai oikeestaan kaikki eri syövät on erilaisia, mutta mun munasarjasyöpä (ja iso 8 tunnin ”tyhjennysleikkaus” + 6 sytokertaa) ei vissiin antanu aihetta kenellekään sairaalassa valistaa mua millään jumpalla. Tosin sairaalan fyssari oli kyllä kova luu ja tuntui epäilevän mun huonoa kuntoa. Sen jälkeenhän olo meni vielä lähes nollille joka syton jälkeen jo pelkästään ripulipäivien takia. Herran jumala, en olis pytyny juokseen mitenkään! Hyvä kun pääsin hitaasti keppien kanssa portailta kelataksiin sellasen 15 metriä. Ja sittenkin läähätin ihan raatona monta minuuttia vielä taksissa istuessa. 😳
Käytän aika paljon sisällä sytopipoa ja uimahallissa olin kerran saunapipo päässä jopa altaalla. Kukaan ei tullu ainakaan häätämään. Mutta viimeks saunapipo unohtu kotiin, joten olin sit pystypäin näin niin ku olen. Ja nykyään kun tulee kuuma usein ja ulkonakin on välillä plus-asteita, niin saatan olla kaupassakin ilman päähinettä. Jotkut kattoo pitkään, mutta mun kokemuksen mukaan ne katsoo toteavasti ja sitten kääntyy pois ja osa hymyilee rohkaisevasti. Jotkut on erityisen ystävällisiä (esim kaupan kassat). Joten ei hätää. Tosin en mäkään tykänny olla ilman pipoa sillon, kun päänahka kiilsi hiuksettomana, koska ensinnäkin oli tolkuttoman kylmä ja toisekseen en tykänny mun pään muodosta. Sä voit käyttää sellasta uimalakkia uimahallissa. Siellä oli monella sellasia. 😊
Tsemppiä sulle kovasti ja nauti auringon keväisistä säteistä! Me voitetaan tää! 💪
Lähetä kommentti