.

.

9.2.2024

Ja sitte vääntöä liiton kanssa


No, pitänee selitellä taas vähä taustaa. Oon kuulunu liittoon vasta viitisen vuotta. Siinähän on omat v*mäiset kiemuransa, ennen ku voi edes liittyä mihinkään liittoon. Pätkäduunarille se on usein mahdotonta, mutta jos tilaisuus tulee, niin kannustan kyllä liittymään! Liittoa ennen kuuluin YTK:hon, eli ns ”Loimaan kassaan”, joka on avoin kaikille. Näissä on se hyvä puoli, että näissä asiat hoituu helpommin ku työkkärin+kelan kanssa. No, alkukesästä -22 olin viimeisen kerran työsuhteessa vanhaan työpaikkaani, josta lähin lopullisesti pitkällisen pätkätyöläisyyden (90-luvulta saakka) jälkeen päädyttyäni työuupumukseen. Sitä ei diagnosoitu missään lääkärissä, mutta päädyin ite diagnoosiin, koska työhön meno oli ollu jo pitkään ankeaa ja töistä lähteminen (se hetki kun sähköportti sulkeutuu takana) tuntui siltä, kuin olis päässy vankilasta. Sen lisäksi vatsa oirehti ainakin vuoden verran arkea hankaloittaen. Eli kansan kielellä sanottuna vitutti, ahdisti ja paniikki oli jokapäiväinen seuralainen. Pahimmillaan en pystyny meneen ees tuttuun ja turvalliseen lähikauppaan, ryntäämättä paniikissa vessaan kesken ostosten. Samaan aikaan luin, että nää oireet oli alkaneet huolestuttavasti lisääntyä muillakin ihmisillä. Ärtyneen suolen oireyhtymä, tai mikä ikinä onkaan, ei todella ole kiva seuralainen!


No kesällä -22 aloin hakea täysin uudelta alalta työtä (mietittyäni asiaa työnhakuvalmentajan kanssa sitä ennen vuoden verran) ja sainkin elokuun alusta paikan. Koska kyseessä on osa-aikaduuni, niin päätin katella ensin miten työ alkaa kulkea, miltä se tuntuu, kaduttaako vai lähteekö uus ura urkenemaan kivasti, ennen ku alan haalia lisätunteja. No työ oli haastavaa, mutta alkujännityksestä päästyäni tykkäsin tosi paljon kaikesta uudesta! Kukaan ei vittuillu työpaikalla, kukaan ei kyykyttäny, sain jopa aika pian palkankorotuksenkin! No sit lokakuussa hain toista paikkaa tähän rinnalle. Sain paikan, vaikkakin ihmeellisten tiedotuskatkosten ja väärinkäsitysten, yhteyshenkilön vaihtumisen ym, takia pääsin alottaan vasta helmikuun alussa -23. Tässä vaiheessa astuu kuvaan liitto. Pohdin, että tarviiko mun ilmottaa tätä uutta paikkaa liittoon, kun kerran toi elokuussa alkanut työ on ilmotettu… että tämä mahtaa mennä automaattisesti jotenki siinä imussa. No, typerä ajatus, eihän se tietenkään niin menny! Ja sit unohdinkin koko asian.

Nyt hiljattain asia muistui jostain syystä mieleen ja aloin miettiä, että hetkinen, oliskohan mun pitäny ilmottaa se duunipaikka liittoon ja onko nyt muodostunu mahollisesti jotain jäsenmaksurästejä tän osalta. Nyt sain viimein itteeni niskasta kiinni sen verran, että soitin liittoon. Selvis, että he ei ollenkaan tiedä, että mulla on sellanenkin työpaikka ja että mun pitää maksaa takautuvasti rästini heille asap. Sen lisäksi selvis, että he ei tienneet, että oon saikulla! Virkailija siellä langan päässä sanoi, että sulle olis tullu pian aikamoiset ukaasit, että kun et oo maksanu heinäkuun jälkeen jäsenmaksuja, että sut erotetaan liitosta!! Sitten hän selitti, että liitto on ihan eri juttu ku liiton kassa, joka kyllä tietää mun olevan saikulla! Näiden uusien henkilötietosuojajuttujen takia he ei keskustele keskenään tämmösistä asioista. Että sairaan pitää aina ite muistaa ilmottaa molempiin sairauslomastaan. No voi hyvää päivää… nyt oon kyllä lähes sanaton. Mistä tämmösiä voi tietää? Vai tiedättekö te lukijat aina tämmöset jotenkin automaattisesti? Mä oon aina ihan hölmöläisenä suu auki ja sit ottaa päähän ja saan aihetta raivota jälleen kerran. Hypin tasajalkaa ihan aku ankkana ja sit pillahdan itkuun ja lopuksi voisin kuristaa jonku.

Mun mielestä jo pelkkä sairastuminen oli niin rankka juttu, että kaikki lähes pysähtyi. Paitti sydän, vaikka seki melkein. Sit piti ilmotella työpaikoille, työkkäriin, kassaan, kelaan, sairaalaan (toisen operaation peruutus), sukulaisille, ystäville… ja nyt joku kenkku ihminen heristää sormee mun nenän edessä, että ei riitä, sää unohdit liiton!! Hei, nykyään palkkatiedot kulkee automaattisesti lähes kaikkialle, sähköinen asiointi on ihan normi ja niin edelleen ja niin edelleen. Ja sit pitäis vielä tajuta, että liitto ja liiton kassa pitää saatana jotain mykkäkoulua keskenään! Voi jeesus! No nythän mun sitte piti kirjautua liiton omasivuille, kirjata sinne se uus työpaikka, selvittää viime vuoden bruttopalkka siitä työpaikasta ja laskee siitä mitä tekee 1% ja sit maksaa se. Kaikki muu oli helppoo, paitti toi uuden työpaikan kirjaaminen. En tiedä mikä siinä meni pieleen, mutta soitin lopuksi liittoon uudelleen ja he sit merkkas sen mulle. Eikä hekään tienny mikä siinä meni pieleen. Ja nyt he lähettää mulle blanketin, jonka täytän ja lähetän työnantajalle, siitä jäsenmaksusta jatkossa nääs. Kohta mulla ylittyy sietokyky ja lähen meneen.

Ennen oli palvelua. Joku tankkas sun auton ku vaan ajoit huoltsikan pihaan. Pankkineiti näpytteli sun laskun, kun vaan astuit pankin ovesta sisään. Herra ja rouva kauppias haki hyllystä sun ostokset ku vaan osotit sormella tuotetta ja kääri ne vielä pakettiinki. Joku hoiti sun asioita ku vaan soitit kyseiseen paikkaan. No onneks sit tuli nykyaika ja kaikki rupes hoituun suit sait sähköisesti. Lähes aina. Ihan vaan joskus ja jouluna systeemit takkuaa. Elikkä näin se menee nykyään; teet sen palvelun ihan ite (maksat silti palvelumaksun jollekki muulle!) ja sen lisäksi vielä menetät hermos ja sitten vielä joudut soittamaan johonki palvelunumeroon, johon ennenkin soitit ja jossa joku hoiti sun asias ilman omia ponnisteluja. Rahaa menee vähintää yhtä paljo, aikaa kuluu paljo enemmän ja hermot menee sen siliän tien. Onko ny hyvä? No ei oo!

 

Ei kommentteja: