Kuvataiteen aapinen on varsinainen silmänkarkki! Sota näkyy vielä kuvituksissa ja ehkä tekstissäkin tavallista enemmän. Kirjainsivulla huvittaa gramofoni, zeppeliini ja Lux, joista nykylapsilla ei ole hajuakaan (lieneekö nuorilla opettajillakaan?). Opettavainen aukeama on upeaa antia näissä vanhoissa kirjoissa, vaikka taitaa jäädä nykylapsilta sekin hämärän peittoon, että mikä tuli on, kun se on ”renki”. Mahtaako sellaista opettavaista sivua nykyään ollakaan aapisissa? Tai ehkä se opettavaisuus on hyvin erilaista, jolle kenties hymyillään muutaman kymmenen vuoden kuluttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti