Oon maininnu muutamaan kertaan näistä kuumuuskohtauksista, jotka mulla alkoi suurin piirtein heti leikkauksen jälkeen, eli jo sairaalassa kun syöpäleikkauksesta oli yks tai kaks päivää. Ja siitä pitäen nämä kohtaukset on jatkuneet päivittäin. Aluksi ajattelin, että kroppa on sekaisin niin isosta leikkauksesta ja että ehkä sairastumiskriisilläkin on jotain tekemistä asian kanssa. Sitten ajattelin, että sytostaatit, joita annettiin koko syksyn ajan, vaikuttaa asiaan. Nyt ajattelen (kun sytostaatit loppui 1,5kk sitten) että tilanteeseen vaikuttaa tuo hiljattain alotettu pieni keltainen pilleri, jolla ajetaan alas mun omaa hormonitoimintaa.
Vaan olipa syy mikä tahansa, niin kuumuuskohtaukset tulee ja menee monta kertaa vuorokaudessa. Kylmimpinä pakkaspäivinä niitä tuli tosi vähän ja lämpösempinä päivinä aika paljon. Mä en tietenkään osaa verrata näitä oman kokemuksen kautta vaihdevuosien kuumiin aaltoihin, mutta musta tuntuu, että tää on vähän erilaista. Kuumuus tulee sekunneissa, mutta hiki ei pursua, enkä muutu punaiseksi. Sisäinen ahdistava kuumuus on niin kokonaisvaltainen, että on aivan pakko reagoida ja heittää vaikkapa sytopipo ja huppari hetkeksi pois päältä. Hetkeksi, sillä kylmyys iskee sekunneissa! Sitten pitää taas pukeutua ja sen jälkeen olo on ihan jees pitkän aikaa, ehkä monta tuntia. Kuumuus voi kestää vähimmillään minuutin, mutta enimmillään vaikka viis minuuttia. Ei koskaan kovin kauaa siis.
Silti se tunne on melkomoisen ahdistava ja vaatii reagoimaan välittömästi. Väkisinkin mielessä liikkuu ajatuksia siitä, mimmonen mahtaa olla ens kesä. En oo muutenkaan nauttinu kovista helteistä enää moniin vuosiin, saati nyt. Mua kauhistuttaa ajatellakin, millaista tämän kanssa on kesällä ja etenkin, että millaista on jos tulee kovat helteet. Veikkaan, että se tuntuu superahdistavalta ja toimintakyky on minimaalinen. Kammottava ajatus!
Tiedän, etten oo tämän asian kanssa yksin. Siispä kysynkin teiltä, joilla on samaa ongelmaa, että onko tähän jotain apukeinoa, jotain joka hillitsee kohtausta tai pitää sen jopa kokonaan loitolla? Mä en siis vielä tiedä pitääkö mun syödä tuota hormonitoimintaan vaikuttavaa lääkettä esim koko loppuelämän ja pysyykö nämä oireet sen takia aina kuvioissa. Lääkkeen sivuoireena on mainittu nimittäin just tämä oire ja sen lisäksi väsymys ja nivelkivut. Niitä kahta muuta ei selkeästi oo tullu ainakaan vielä, mutta pysyn kuulolla. Kertokaahan kokemuksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti