.

.

25.1.2024

Työterveyden päätös jatkosta


Oli kyllä hyvä kokemus käydä työterveydessä! Mulle tehtiin työkyvyn arviointi. Etukäteen mietin, että varmaan sielä pistetään mut kuntopyörään ja juoksumatolle ja kellotetaan, että mitä tuo eukko jaksaa. Sit ku oon ihan äärirajoilla, niin joku kiljuu korvan juuressa, että ”jaksaa jaksaa!” ja lopulta kun kaadun tajuttomana permantoon, niin lääkäri tuhahtaa ja ruksittaa jonkun kaavakkeen kohdan, että ei se viä jaksa.


Lääkäri haastatteli mua ja kuunteli oikeasti. Se mittas verenpaineen ja kuunteli sydämen ja keuhkot. Hyvät kuulemma oli. Ja sitten piti rusentaa lääkärin sormia niin paljon ku jaksoi ja sit piti väännellä käsiä eri suuntiin, kun lääkäri koetti vastustaa. Piti myös taivuttaa selkää eteen ja taakse ja sivuille. Ja kävellä päkiöillä ja kantapäillä. Kaikki sujui kyllä. Harvemmin tulee töissä käveltyä kantapäillä, mutta varmaan sillä joku yhteys mun työhönkin on.


Lopputulemana sain kuukauden lisäsaikkua, eli helmikuun viimeseen päivään saakka. Puolessa kuussa työterveyshoitaja soittelee ja katellaan sitten pitäskö varata uutta lääkäriaikaa ja mahollisesti pohtia lisäsaikkua. Itellä on vähä suunnitelmissa päivittäiset kotitreenit, fyssarit edelleen ja uimahallikäynnit. Vaikka ottaa koville lihaksissa, niin se varmaan kuuluu asiaan tässä vaiheessa. Ehän mä nyt itekään haluu olla ihan rapakunnossa koko loppuelämää.


10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Perässä tullaan. Hyvä, että sait lisää toipumisaikaa. Itselläni oli kyllä aika epärealistiset kuvitelmat, niissä olisin jo täydessä iskussa. Mutta ei se niin mennyt. Onneksi ehdin jäädä eläkkeelle, joten ei työhön paluu paina, mutta kunnon haluaisin saada kohdilleen ihan kesän harrasteluita varten. Jalat ovat edelleen kuin keitettyä makaronia ja välillä verenpaine humpsahtaa ja pitää päästä istumaan. Olen miettinyt tuota, että fyssari voisi ehkä antaa vinkkiä, miten kannattaa lähteä kuntoa kohottamaan. Mutta ehkä odottelen siihen, että sädetykset ovat ohi.

t. Anonyymi Emäntä

Thilda kirjoitti...

Anonyymi Emäntä; Isot tsempit sulle täältä! Se oma kuvitelma on usein aivan hakoteillä todellisuudesta. Mäkin ajattelin et heti leikkauksen jälkeen oon aika jees kunnossa ja sit vaan sytot ja siinä on mukavaa aikaa ”lomailla” koko syksy. Katin viikset! Olin käytännös heinäkuun lopulta jouluun saakka ihan rätti monelta osin. Lihakset, vatsa, keuhkot, sydän, mieli…
Ehkä sä voit jo ennen sädetyksien loppua ainakin kerran käydä fyssarilla kuulemassa, et miten voit aloitella kunnon kohotusta. Tai jos tuntuu, ettet jaksa, niin odottele kaikes rauhas. Nämä on hyvin yksilöllisiä juttuja ja eri syövät on tosi erilaisia kokemuksia myös. Mä luulen, että pari kuukautta ainakin vielä menee, ennen ku voin sanoo olevani jotenkin entiselläni. Toivon ainakin niin!

Mutta kevät on jo ovella ja aurinko luo niin ihanaa valoa, että siitä saa paljon voimaa ja piristystä! 🌞🌞💪

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä päivän piteneminen on ihanaa.

Varmaan olisi hyvä sitä fyssaria käydä kuulemassa ajoissa, totta.

Ehkä voi mennä kauemmin sullakin kuin se pari kuukautta, mutta varmaan sen parin kuukauden kuluttua olo on jo selvästi reippaampi nykyhetkeen verrattuna. Ja jos liukkaatkin olisivat sitten pois.

Tästä noustaan!

t. Anonyymi Emäntä

Thilda kirjoitti...

Anonyymi Emäntä; Kyllä, tästä noustaan!! 💪💪 🥰

vilukissi kirjoitti...

Päivä päivältä parempaa. Onneksi kerralla heti kuukausi saikkua, ettei tarvi viikon välein istua lääkärissä. Talvenselkäkin ehtii taittua saikkusi aikana (?) ja kuntosikin kohentua. Tiedän jo kirjoituksestasi, että tulet etenemään joka päivä kunnon kohentamisessa. Olet tavallaan juossut muutaman maratonin nyt ihan kylmiltään ja "maitohapoista" pitää päästä eroon.

Mulla on ystävä, joka sairastaa haimasyöpää ja en uskalla enää sanoa sanaakaan liikkumisesta, edes kotitöissään päivittäin, jos itse odottaa paikallaan istuen kunnon kohentumisesta niin kesään mennessä ei ole tapahtunut mitään parempaa tai kohentumista.

Uiminen on erittäin hyvää lihaksille, vastusta ei vedessä huomaakaan mutta on tehokasta.

Hyvähän mun on huudella lasien takaa liikunnan puolesta, paraskin sohvaperuna ja jääkaappilenkkeilijä. Sopisiko tähän, että älä tee niin kuin minä, tee niin kuin minä sanon!

Pienin askelin se päiväkin pitenee! Samoin kuntosi!

Thilda kirjoitti...

Vilukissi; Kiitos tsempeistä! 😊 Mulla on ehkä vikana se, että suunnittelen enemmän kuin teen. Eli aikomus on vahva ja tulos enemmänkin nolla. Istun liikaa sohvalla ja jääkaappilenkkeilen myös! 😄 Mutta uus uimahallikäynti on jo sovittu ja siitä tulee pitempikin tapa. 🥰
Mukavaa kevätaurinkoa sulle! 🌞🌞🌞

Birgitta kirjoitti...

Hyvä juttu, että sairauslomaa tuli kuukausi ja välikatsaus ennenkuin se loppuu :)
Oikein mukavaa tammikuun loppua sinulle :D

Thilda kirjoitti...

Birgitta; Joo, todella hyvä!! 😃
Kiitos, samoin sinulle. 🥰

Ansku kirjoitti...

Pitääpä lukea kaikki postauksesi, olen ehkä vähän samassa tilanteessa. Työeläkeyhtiö on tukenut kuntoutumistani, joten onneksi ei ole tarvinnut paljoa Kelan kanssa olla tekemisissä.

Thilda kirjoitti...

Ansku; Ohoh, kiinnostavaa! Lue ihmeessä. Välillä höpisen asiasta, välillä asian vierestä. 😄
Kela on kyllä se vihon viimenen laitos!