Tänä keväänä en ollut lainkaan innoissani siementen kylvöstä. Tarkoitan siis niitä kaikkia hyötykasveja, joita olen koettanut kasvatella viime vuosina perhanan huonolla menestyksellä. Noo, joillekin sentään annan vielä mahdollisuuden; parille kurkulle ja yhdelle minikurpitsalle. Pistin siemenet vesilasiin kolme päivää aikaisemmin ja sain ne itämään. Sitten vaan humpsautin ne taimimultaan kasvamaan ja kuukauden kuluttua vien taimet ulos. Tämmöisestä määrästä ymmärtääkseni saatan selvitä jollain lailla. Ei portailla ja etupihalla olevien ruukkujen määrä silti pienene, ehei! Aion ostaa taimistoista monenmoisia yrttejä ja pikkutomaatteja ja muuta kiintoisaa. Ja onhan mulla ne kukkasipulit, joita Korpikankaalta juuri tilasin.
Eksoottisista kasveista olen koettanut kasvatella sitä sun tätä koko kevättalven, mutta koska joku niistä itää jopa 1,5 vuotta, on vaikea vielä sanoa miten kokonaisuudessaan tulen onnistumaan. Eilen kylvin pesusienikurkun ja kahvin. Vielä olisi jäljellä Jakaranda, kiitos Merete Mazzarellan! Rakastan hänen kirjojaan ja eräässä niistä, jonka luin talvella, hän matkaili Australiassa ja ihasteli Jakarandoja. No minä, joka mielikuvituksen siivin elän kaiken hyvin voimakkaasti, aloin myös ihailla Jakarandoja, vaikka eihän mulla ollu mitään käsitystä siitä, miltä ne edes näyttää. Google auttoi tässä pulmassa ja sitten löysinkin itseni jo pussillinen Jakarandan siemeniä kädessäni.
Eilen katselin jotain arkkitehtuuriohjelmaa ja salakavalasti heti jo haaveilinkin asuvani jossakin lämpimässä maassa ja mietin mitä siellä kasvattaisin. Jos olisi vain parveke ja portaat, eikä puutarhaa ollenkaan, niin kasvattaisin ruukussa sitruunoita, appelsiineja, oliiveja, tomaatteja ja vaikka mitä yrttejä! Ah, chilejä unohtamatta! Saattaa olla, että pystyisin haaveilemaan kasvien kasvatuksesta melko loputtomiin…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti