Jouluista (tai jälki-jouluista) fiilistä on aivan ehdotonta kokea myös lapsuudenmaisemissa.
Lempikahvilaani poikkean aina, kun tänne tulen. Tällä kertaa nautin kirsikkabritaa ja vihreää jasmiiniteetä. Laukussa joulupukin avustamana silkkiset unikko-pyjamanhousut.
Kauneutta voi nähdä vaikka jääkylmässä portaikossa. Tällä viikolla on ollut hyvien asioiden ryöppy! Juuri kun luulin, että täytyy vaan odottaa ja odottaa.
Sitä paitsi täälläkin on kunnolla talvista! Lumi tekee kaiken niin pehmeän näköiseksi. Sielu lepää ja nautin täysin palkein! Kun lakeus on kuorrutettu pehmeällä kimaltelevalla lumella, usva leijuu öisten peltojen yllä ja kaiken kruunaa tähtitaivas. Se on parhautta juuri nyt! Tätä ei vaan voita mikään.
4 kommenttia:
Lumi on kyllä parasta ja visuaalinen silmäni lepää lumisissa maisemissa.
Lumi oli myös ihanan pehmentävä elementti kun pyörällä kaaduin kauppaostosten kanssa :D ei tuntunut missään. Ostokset lensivät metrin päähän pyörästä ja minä puolen metrin. Nauratti kun mietin että miltä se kaatuminen näytti :D
Niin ja kauneutta voi tosiaan nähdä kaikkialla, tähän sydänemoji.
Kauniit näkymät on kotikonnuilladi! ⭐️ Maalaismaisemista kaipaan sitä, kun tähdet näkyvät niin kirkkaina. Kaupungissa on noita katuvaloja liiankin kanssa.
Välipäivähorrosta vietetään tässä osoitteessa täyttä päätä. Välillä elokuvia ja herkkuja, sitten lisää horrosta. 😴
Jenni; Todellakin! Kärsin niistä mustista talvista, joita nykyään on yllättävän paljon. Siis niin, että lumi tulee ehkä vasta tammikuussa hetkeksi. Oi voi, hyvä kun lumi pehmensi kaatumista! Se on hassua miten sitä AINA heti ajattelee, että näkikö kukaan tai miltä näytti kun… 😄
Joululainen; Kiitos! Kyllä, kaupungissa ei tajuakaan miten valosaasteen keskellä on, ennen kuin menee jonnekin tosi syrjään ja näkee koko tähtitaivaan miljoonine tähtineen…
Kuulostaa mukavalta horrokselta! 😄
Lähetä kommentti