Vuoden alussa laatimani taloussuunnitelma on ollut mielenkiintoinen. Sen kanssa eläminen vaatii tiukkuutta ja raameissa pysymistä. Kuten jo kerroinkin, huhtikuussa en pysynyt raameissa, vaan ryssin sen ihan huolella.
Toukokuu tuo pieniä muutoksia aikaisempaan verrattuna; moottorisänky on maksettu, mutta kotimaanmatkoja tulee kaksi ja muutenkin menoja tuntuu olevan tiukkuuden vastapainoksi ihan riittämiin. Ex tempore tulin hankkineeksi lipun Jarkko Aholan keikalle. On myös yhdet syntymäpäivät ja tulossa on erääseen matkaan liittyvää shoppailua hotelleineen kaikkineen. Tajusin siis, että säästöön ei jää taaskaan latin latia. Ja olen siis luopunut kukista, kampaajakäynnistä, SPA:sta, hierojakäynnistä…
Kesällä menot ei ainakaan vähene, sen tiedän kokemuksesta! Kaikki ei siis toimi ihan niin, kuin olin ajatellut. Pitää olla ekstraa jotta on varaa yllättäviin menoihin! Ja mielellään pitäisi saada säästöönkin hitusen. Minun on siis mietittävä tämä paletti uusiksi. Sen verran tätä suunnitelmaa on nyt testattu, että tiedän miten se toimii ja nyt on aika säätää ”prototyyppiä käyttökuntoon”.
Jostain siis pitää tinkiä ja toisaalta rahaa pitäisi saada enemmän. Palkan suhteen minulla on suunnitelmia kesän jälkeiselle ajalle. Mutta kulujen karsiminen täytyy aloittaa saman tien! No okei, ruokakaupoissa olen nykyään tarkempi. En ostele mitä huvittaa. Kampaajakäynnit voin jättää väliin, samoin kuin spat. Hierojalla tai fyssarilla taikka sitten vaihtoehtohoidoissa sitä vastoin on aika pakko käydä säännöllisesti, jos aion pysyä työkykyisenä. Tällä hetkellä olkapää on lähes kokonaan kivuton, mutta tiedän, että se voi taas äityä koska tahansa. Lonkkien suhteen olen samassa suossa inkivääreineni, kuin olen ollut jo yli puoli vuotta. Ei voi siis elää täysin kädestä suuhun, jos on vähänkin esim terveydellisiä epävarmuustekijöitä.
Kesä tuo tullessaan myös puutarhahankinnat. Minulla on ikuinen lista hankittavista kasveista ja tällä erää listalla on mm luumupuu, viinirypäle, sekä lukuisia pensaita ja muita pikkukasveja. Tietysti on se vaihtoehto, että en hanki mitään, mutta se kuulostaa vähän samalta kuin lakkaisin syömästä kesän ajaksi tai sitoisin silmät ja haparoisin pimeässä aina lokakuuhun saakka. Siis ei. Katsoin hiljattain työeläkekertymääni; se oli 353€. No sillähän sitä vasta kuuhun mennään! Eli ei tässä ainakaan parempaan suuntaan olla menossa, kun ikää karttuu. Täytyy vain hioa suunnitelmaa ja löytää sopiva yhdistelmä työn ja vapaa-ajan suhteen. Luulen, että minusta ei enää koskaan tule ihmistä, joka painaa viitenä päivänä viikossa kahdeksan tuntia töitä. Sitä jotain muuta systeemiä tässä ollaan hakemassa. Sillä tavalla, että mieli voi hyvin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti