Yritän päästä terapiaan

 

Mulle on moni ihminen suositellu terapiaa ja ehkä paras suositus oli kerran että ”jokaisen pitäis päästä jossain vaiheessa elämässään terapiaan - se on niin avaavaa!”

Nyt kuitenkin henkinen puoli menee sellaisissa sfääreissä, että on todellakin aika hakea apua. Terapiaanhan ei kuitenkaan mennä noin vain. Paitsi rahalla, jos itellä on varaa maksaa se käynti, joka on usein 80€-120€ välillä. Silloin voi vaan soittaa suoraa kivan tuntuiselle terapeutille ja varata ajan. Kela korvaa kuitenkin osan summasta, jos ei ole rahaa ja saa lähetteen terapiaan ja siihen mä nyt haen.

Ihan eka askel on soittaa paikalliseen terveyskeskuksen ajanvaraukseen ja kertoa tilanne; haluan terapiaan, en voi hyvin. Sieltä saa aivan ensimmäiseksi ohjeen täyttää netissä ’terapianavigaattori’ (jonka voi kukin täyttää muutenkin!) ja ottamalla ylös sen tuloksien yhteydessä näkyvä koodi, joka on sekamelska kirjaimia ja numeroita. Se koodi on tässä ihan avainasemassa! Samalla hoitaja varaa ensijäsennysajan, joka on puhelu asiaan perehtyneeltä hoitajalta.

Ensijäsennyspuhelussa hoitaja kysyy sen koodin, avaa sen avulla sun täyttämät lomakkeet ja lukee ne. Hän tekee tarkentavia kysymyksiä ja kertoo seuraavat askeleet. Mä toivoin terapiaa, mutta jollekulle voi riittää kerta pari juttelua jonkun psykiatrisen hoitajan kanssa. Vieläkään terapiaan ei tepastella noin vain.

Ensin varataan aika mielenterveysasioihin perehtyneelle hoitajalle kasvokkain. (Multa meni kokonaan ohi kaikki tittelit, eli älkääs tuijottako niihin, asia taustalla on tärkeämpi.) Hänen luona voi vaikka jo ensimmäisellä käynnillä varata ajan lääkärille, joka sitten ehkä kirjoittaa diagnoosin. Tähän kaikkeen alkuhässäkkään menee siis joku viikko, riippuen kuinka ruuhkautuneella paikkakunnalla mahtaa asua.

Sitten kun mahdollisesti saa lääkäriltä sen diagnoosin ja sen jälkeen on kolme kuukautta hoitokontaktissa edelleen tämän oman terveyskeskuksen kanssa, on vasta mahdollista hakea terapiaan. Vielä ei ole hajuakaan miten se tapahtuu taikka tuleeko joku Kelan tyyppi väliin sormi ojossa, että hei hei hei, älkääs kuulkaa luulko, että terapiaan noin vaan pääsee!

Mutta ainakin nyt oman kokemuksen perusteella kirjottelen tänne aina vaihe vaiheelta miten tää etenee ja toivon, että jollekulle on tästä jotain apua. Mulle muuten puhelimessa sanottiin, että näin tämä siis menee tällä hetkellä, nämä kuitenkin muuttuu koko ajan! Eli jos olit terapiassa viis vuotta sitten, hoitopolku on nykyään luultavasti täysin erilainen ja jos luet tätä kahden vuoden kuluttua, on tämä varmaan jo ihan vanhentunutta tekstiä.