Ladataanpas näennäiset faktat pöytään;
Me elämme kahdestaan isossa omakotitalossa, jonka lisäksi omistan sisareni kanssa lapsuudenkotini, joka on vielä isompi omakotitalo. Molemmissa taloissa on öljylämmitys. Tämän lisäksi meillä on mökki, jossa on osittainen sähkölämmitys. Mökki sijaitsee kotoa noin 100 km:n päässä.
Meillä on kuusi autoa. Mikään niistä ei ole sähköauto tai hybridi. Tämän lisäksi talleista löytyy kuusi moottoripyörää, yksi moottorikelkka, yksi hytillinen vene ja muutamia pikkuveneitä.
Syömme lihaa, emmekä valitse koskaan vegaania vaihtoehtoa. Matkustelemme paljon, lomailemme hotelleissa ja käymme ravintoloissa. Shoppailemme mielellämme.
Olemme siis varsinaisia pahuuden ja välinpitämättömyyden ällöttäviä esimerkkejä! Vai olemmeko?
Katsotaanpas tarkemmin.
Asuminen ja eläminen. Talomme on kylläkin iso 1950-luvun talo, mutta vaikka lämmitysjärjestelmä toimii öljyllä, emme lämmitä huoneita koskaan yli 20-asteisiksi. Lisälämmönlähteenä keskikerroksessa on varaava kakluuni, jossa poltamme kuivaa koivuklapia ja kellarikerroksessa on takka. Kovilla pakkasilla talomme lämpö vaihtelee huoneesta riippuen (huoneiden ovia pidämme kiinni) 11 asteesta max 18 asteeseen.
Kerrospukeudumme ja käytämme useita villasukkia tarvittaessa. Sähkösaunan lämmitämme kerran tai kahdesti viikossa. Emme käy suihkussa muina päivinä. Kuuman veden kulutus on siis melko minimaalista. Valaistus toimii nykyään ledilampuilla, joista osa syttyy pieneksi ajaksi liiketunnistimella ja sammuu sitten itsekseen. Pidän hämärissä olemisesta ja poltan kynttilöitä. Keittiössä käytetään kiertoilmauunia ja vedenkeitintä, jossa on portaittainen lämpötilavalitsin. 100 astetta en valitse juuri koskaan.
Siivouksessa ja pyykinpesussa olen käyttänyt ekologisia pesuaineita tai en ollenkaan pesuaineita (sillä liotuksella pääsee pitkälle!) jo 30 vuotta. Samoin kosmetiikassa, sikäli mikäli kosmetiikkaa edes käytän.
Kulkeminen. Tiedän, että on ihmisiä, jotka paheksuvat todella suuresti perheitä, joissa on enemmän kuin yksi auto. Mutta olenkin sanonut, että se on ihan sama asia vaikka meillä olisi 20 autoa, kun yksi meistä vain omistaa kortin ja yhdellä autolla ajetaan kerrallaan. Kuudesta autostamme yksi on asuntoauto, yksi on miehen työauto, yksi on vapaa-ajanauto ja loput kolme ovat harrasteautoja, joilla on ikää peräti 50 vuotta. Niillä ei juuri ajeta, mutta niitä ei ole toistaiseksi poiskaan myyty. Meidän mielestämme auto(kin) pitää kuluttaa loppuun, eikä uudehkon vaihtaminen vielä uudempaan ainakaan ole ekoteko. Kelkalla ajettiin tänä talvena yhden kerran, moottoripyörillä viime kesänä nolla kertaa. Vene oli käytössä useita kertoja.
Ruoka, lomailu, shoppailu. Kasvatamme itse pienen osan syötävistä (marjoja, raparperia, omenia, yrttejä). Ostamme paikalliselta metsästysseuralta hirvenlihaa niin, että sitä on aina pakastimessa. Poroa löytyy pakastimesta myös aina. Sellaiset säännöt kuin ”liha säilyy pakastimessa vuoden” on käsittämätöntä huuhaata ja todellista tuhlausta! Emme koskaan heitä mitään pois sillä perusteella. Emme koskaan ole sairastuneet sen vuoksi. Riistalihaa ei muuten lasketa laskureissa miksikään, oletteko huomanneet? Se on liha kuin liha, aina yhtä paha! Vaikka oikeasti asia ei ole niin. Ne, jotka näitä laskureita keksivät, eivät taida tajuta miten paljon maalla syödään riistaa. Meillä syödään myös paljon kalaa ja kanaa. Mutta en aio koskaan luopua myöskään ”punaisesta lihasta”. En ainakaan painostuksen takia.
Olen eläissäni lentänyt ulkomaille alle 10 kertaa. Kerran Islantiin, pari kolme kertaa Lontooseen ja muutaman kerran Saksaan. Viimeksi lensimme vuonna 2011. Siitä voisin luopua leikiten. Laivalla käyn keskimäärin kerran vuodessa. Minulle matkustelu on sitä, että menemme Viroon tai siitä läpi Eurooppaan omalla autolla, käymme Tukholmassa tai kiertelemme kotimaassa. Usein lomailemme ihan asuntoautossa jossakin rauhallisella levikkeellä. Tai sitten oleilemme mökillä tai kellumme järvellä.
Ostoksissa kannatamme mielellämme jotakin paikallista tekijää tai käymme kirppiksellä. Nettiostosten teko on maaseudulla lähes ainoa ekologinen tapa ostaa ylipäätään mitään. Korona-aikana kaupungissa käyminen on muutenkin laskenut minimiin.
Tämä ei ole mikään puolustuspuhe, eikä syytöspuhekaan, vaan tarkoitus on osoittaa miten yksipuolisesti niitä laskureita laaditaan ja miten helposti ihmiset saadaan tuntemaan olonsa syylliseksi. Jos laskuri osoittaa, että oletpas sinä pahis, niin mieti tarkemmin. Jos laskuri osoittaa että olet hyvis, niin mieti sitäkin. Jokapäiväinen suihkuttelu ja älypuhelin eivät oikeastaan ole ekologiaa ollenkaan. Kyse on valinnoista. Usein syytetään entisajan ihmisiä luonnon pilaamisesta, mutta se kielii mielestäni vain siitä, että entisajoista tiedetään yleisesti aika vähän. Se metsästä löytyvä jätekuoppa metalliromuineen ja laseineen voi olla yhden talon määrä 50 vuoden ajalta. Mieti miten paljon jätettä (sitäkin jonka kauniisti kierrätät) sinulta tulisi tuossa ajassa. Entisaikana jätettä ei kertynyt, sinulta kertyy, kutsutpa sitä millä nimellä hyvänsä.
Kuvissa on sellainen pihapiiri, jossa olisi unelmaisen ihana asua! Pihassa käyskentelisi vapaana muutama eläin, joista se ruoka sitten osittain tulisi. Sen verran minusta voisi kääntää kelloa taaksepäin, että jokaisella perhekunnalla olisi tuollainen talo eläimineen ja kasvimaineen, peltoineen, metsineen. Itse tekeminen, kulutuksen väheneminen ja levollinen elämäntapa seuraisi siitä ihan itsestään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti