.

.

17.3.2022

Jokohan sitä istuis portailla…



Taidan olla sekaisin päästäni, mutta vien nykyään kauriille ruokaa! Tiistai-aamuna katselimme kolmea kaurista hortoilemassa pihassamme. Aivan mielettömän suloinen näky! Ne söivät marjapensaiden ja omenapuiden oksia ja tutkivat lintulautoja ja oravien pudottelemia pähkinänkuoria. Nyt kannan niille pilkottuja perunoita, porkkanaa ja kaurahiutaleita. Sienet ja punajuuretkin olisivat myös herkkua.

Tänään mietin ulkona käväistessä, että voiskohan portailla jo istuskella kahvikupponen kädessä, jos ottaa istuintyynyn alleen? Aurinko paistaa jo niin lämpimästi ja luonto heräilee ja touhottaa pikkuhiljaa. Olen kaivannut portailla oleilua niin monta kuukautta, että nyt voisi jo kohta aloitella sitä ulkoelämää taas. Kuvissa alkukesäisiä silmänräpäyksiä, jotka ihan oikeasti on aivan kohta käsillä!!





 

Ei kommentteja: