Tämän laukun sain työkaverin vinkin perusteella ja välityksellä kirpparilta noin 4 vuotta sitten. Olin ihan otettu, että tottakai haluan tämän! Varsinaiseen testiin tämä pääsi kuitenkin vasta juuri tekemälläni Helsingin matkalla.
Laukku on pehmeää kermanvaaleaa tekonahkaa ja sisällä on hiekanruskea kangasvuori. Laukussa on kolme erillistä iso lokeroa, joista kaksi ulommaista suljetaan vetoketjulla ja päälokero, joka on suurin ja keskellä, joka suljetaan napsauttamalla. Sivulokeroissa ei ole mitään sisätaskuja, mutta keskimmäisessä on yksi vetoketjullinen pikkutasku. Tämänkin laukun tekovuodeksi arvioisin 1950/60-luvun. Laukku on kookas ja hyväkuntoinen. Mietin ainoastaan laukun käytännöllisyyttä, sillä monen lokeron laukku voi olla tosi epäkäytännöllinen.
Helsingin matkalla käytin tätä siis kaksi päivää koko ajan. Laukussa oli tabletti (joka on ihme, sillä tämä tabletti on jotain tenniskentän kokoinen), puhelin, lompakko ja muuta pikkusälää, enkä yllättäen eksynyt laukkuun kuin pari kertaa. Pidin laukun koosta ja tunnusta, sen ulkonäöstä ja yllättävästä käytännöllisyydestä. Sen vetoketjujen alinomainen nykiminenkään ei tuntunut hankalalta. Etenkin jos merkitsisi kahvan jollain laukkukorulla (usein roikotan laukuissani nättejä heijastimia), sivutaskut erottaisi toisistaan jo heti kättelyssä, eikä tarvitsisi availla molempia turhaa.
Tämä suuri ja järkevä arkilaukku menee jatkoon hyvillä pisteillä.
4 kommenttia:
Kaunis ja tyylikäs laukku <3 Arkilaukun on hyvä olla kookas, että kaikki tarvittava mahtuu mukaan. Tosin minulla tahtoo laukussa olla usein kyllä myös tavaroita, joita en kyllä ihan joka päivä tarvitse :D
Tarja; Kiitos! Minäkin tykkään siitä. Ja oon samaa mieltä, että arkilaukun pitää olla iso. 😊 Tyhjennän käsilaukun tämän tuosta, niin että mulla sinne ei kerry kauheesti ylimääräistä. (Joskus kyllä oli aika kun kertyi.)
Tämä suuri ja järkevä arkilaukku menee jatkoon hyvillä pisteillä.
luin että järkilaukku ja siinähän on oikeasti järkeä :D
Jenni; 😄 jeee, uusi laukkutermi!
Lähetä kommentti