Puuh

 

Olipas vikkelä viikonloppu! Päätettiin hilipasta mökille tekemään (lue = minä teen) syyshommia. Vedin siis kalastajanhaalarit jalkaan ja kahlasin järveen hakemaan letkun pois ennen jäiden tuloa. Irrotin pumpun ja kannoin sen saunan pukuhuoneeseen. Tyhjäsin peräkärrystä kasan kuormalavoja pressutalliin, joka lensi viime talvena taivaan tuuliin kovalla myrskyllä (eli tempautui omituisesti puun takaa keskelle vanhaa kasvimaata) ja joka varustetaan vähän paremmin tuleviksi talviksi. Tyhjäsin jääkaapin, koska viimeksi mökillä ollessa jätimme sinne raclette-aineksia, koska olimme aikeissa mennä mökille seuraavanakin viikonloppuna. No sitä viikonloppua ei tullut, tai sanotaan että se vietettiin tiiviisti kotona (mies) lähinnä vuoteen omana kipujen kourissa ja (minä) auttaen kaikessa ja kipittäen sinne tänne. Täytin myös vajaan halkosäkin (johon menee reilu heittomotti) ja heittelin loput halot puuvajaan. Täytyy todeta, että illalla olin aivan naatti! Yllätyin itsekin miten paljon jaksoin. Mutta se onkin sellaista pienissä erissä tekemistä, ei mitään yhtä kyytiä kaikki heti valmiiksi. Selkä kaipaa lepoa joka välissä ja muutenkin, koska voimat ei ole normaalitasolla. Mutta nyt mökillä on melkein kaikki tehtynä! Ihan mahtavaa!

Kotona olen hommien kanssa edelleen aika jumissa. Mutta se mitä olen tehnyt, on sukujuttujen miettiminen. Olen oikein syväsukeltanut esiäitini Susannan, josta kirjoitin täällä ja täällä, suvun syövereihin. Yölläkin olen unissa käynyt läpi kysymyksiä, jotka on heränneet tässä viikkojen myötä. Olen tilannut karttoja ja onneksi yhteen vuoden 1910 tiluskarttaan on merkitty myös tontin rakennukset. Vuoden 1754 kartassahan oli vain päärakennus ja sekin saattaa olla viitteellinen sekä kokonsa, tarkan paikkansa ja yksityiskohtiensa osalta. Kuitenkin vuoden 1910 kartassa kaikki rakennukset ovat samalla tontilla kuin vuoden 1754 päärakennus, joten ainakin paikka on nyt hahmotettu melko tarkkaan. Se on samalla tontilla, jossa isoisäni vietti lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Isoisän isä purki vanhan päärakennuksen ja rakensi uuden vuonna 1916, joka on edelleen olemassa samoilla sijoilla. Ei ole tietoa miten vanha se purettu päärakennus oli, oliko siinä enää mitään osia 1740-luvun talosta? Todennäköisesti vanhaa taloa oli suurennettu, ehkä hiukan muokattu, mahdollisesti pikkuisen siirretty ja voi olla, että se oli konkreettisesti jopa jaettu kahtia 1820-luvulla, kun tila jaettiin kahdelle veljekselle.

Kysymys on herännyt siitä, että mikä 1910-luvun kartassa oleva suuri rakennus on päärakennus? Niitä on kolme ja ne on kaikki pihan keskiaukion eri puolilla. Yhden kohdalla on nykyinen päärakennus. Jos se olisi ollut vanha päärakennus, missä perhe on asunut sen purkamisen ja uuden rakentamisen välisenä aikana? Jos se taas on pihan pohjoispuolen rakennus, niin miksi sen tilalle on ihan samoille sijoille siirretty hyvin vanhalta vaikuttava luttirati, (= aitta), joka on siinä edelleen. Pikemminkin luulen, että aitta on ollut siinä kauan. Jäljelle jää siis pihan etelälaidan rakennus, joka on ihan tien suuntainen. Kun katsoo nykyistä maastoa, niin siinä kohdassa maa hiukan kohoaa, samalla tavalla kuin se purettujen rakennuksien kohdalla usein tekee. Sitä paitsi vuosisadan vaihteen kyläkartassa, johon on merkitty vain tonttien asuinrakennukset, on samalla kohdalla ja samansuuntainen rakennus. Luulen, että vanha päärakennus on ollut todennäköisimmin siinä. Mietin sitäkin, että mihin vanhan päärakennuksen hirret on laitettu? Onko ne poltettu? Myyty pois? Käytetty uuteen päärakennukseen? (Epätodennäköistä ja sitä paitsi olen kuullut, että uusi talo rakennettiin tuulen kaatamista puista!) Vai käytetty muihin tontin uudempiin rakennuksiin? Kuten siihen ulkorakennukseen, joka ilmestyy 1910 tehdyn kartan jälkeen tämän tontin itälaidalle ja on siinä yhä. Se vaikuttaa vanhalta, mutta sitä pitäisi päästä tutkimaan sisältä aika tarkkaan.

Olen miettinyt myös esim sitä, missä heidän kaivonsa on ollut? Mitä ne kaikki ulkorakennukset, joita vuoden 1910 kartassa ja myös vuoden 1948 ilmakuvassa näkyy (ja ovat aika lailla eri rakennuksia); ehkä navetta, talli, ulkohuone, lampola, kanala, sikala, kärryvaja, puuvaja, sauna, lato? Vuoden 1754 kartassa näkyy vain isohko rakennus, jossa on kolme ikkunaa ja savupiippu. Talo ei siis ole savutupa, vaan jo kehittyneempi rakennus. Ja koska kartan rakennukseen on piirretty ikkunoita, voidaan todeta, että he on maksaneet veroa useasta ikkunasta (ovien ja ikkunoiden verotus alkoi Ruotsissa 1743 ja maaseudulla veron määrä oli kuusi äyriä), mutta en ole varma millä tavalla kartan ikkunat tulkitaan. Onko talossa kaksi kertaa tämä määrä ikkunoita, koska talon seinistä näkyy vain kaksi? Vai onko tässä kaikkien ikkunoiden määrä? Vai onko tämä viitteellinen lukema ja ikkunoita on merkinnän mukaan ’useita’? Suurin ihmetyksenaihe on karjasuojalta vaikuttava rakennus, joka ei näy kartassa 1910, mutta jonka pääty näkyy 1920/30-luvun valokuvassa, mutta ei enää ilmakuvassa 1948. Heidän uudempi navettansa valmistuu 1956. Tässä on klappia monta vuotta ja jotenkin aivot lyö nyt tyhjää. Tässä paikassa ei siis ole nykyään muuta kuin pihamaata. Olisiko kannattanut rakentaa karjasuoja niin lyhyeksi ajaksi kuin maksimissaan 30 vuodeksi? Ja missä eläimet hengasi kymmenisen vuotta, ennen sen uuden navetan rakentamista, kun vanha oli jo poissa?

Ei hätää, minä keksin kyllä loputtomiin uusia kysymyksiä ja ratkon niitä nyt yötä päivää. Mutta mitä hämärämpi ceissi, sen mahtavampi on tunne, kun joku asia selviää! Olen edistynyt tämän aiheen osalta tosi paljon viimeisten kuukausien aikana ja aion pureutua tähän nyt niin tiukasti kuin ikinä vaan voi.