Musta tuntuu, että moni piirre vain pahenee iän myötä ja yks niistä on mun into tehdä kaikesta listoja. Ajattelin nyt vähä kertoa mistä kaikesta näitä listoja syntyy. No ensinnäkin se juuri esitelty bucket list vaan laajenee; tällä hetkellä asioiden kategoriassa on jo 18 juttua. Ihan kauheestihan sitä ei tietenkään kannata paisuttaa, koska muuten kaikki jää tekemättä ja sen olis kuitenkin tarkotus olla kooste jossa on vaan tärkeistä tärkeimmät.
Mutta esim tämän tabletin muistiinpanoissa on seuraavanlaisia listoja;
Tampereen mielenkiintoiset ravintolat (joita aion testata)
Kiinnostavat hotellit (joihin haluan mennä)
Suomen ruukit (joihin olis kiva mennä)
Ihmiset lapsuudenmaisemissa (joita yritän voida tavata - uskokaa tai älkää, heitä on 30)
Kasvit (joita haluan puutarhaani)
Isoisän lapsuudenkodin asukkaat eri aikoina
Kiinnostavat galleriat
Spa- ja vaihtoehtohoidot (joita haluan testata)
Vaatehankinnat ja vaatepoistot (kunkin vuoden aikana)
Ostokset (joita olen tehnyt kunkin vuoden aikana)
Luetut kirjat
Uimahallit ja saunat (joissa aion käydä)
Ompeluideoita
Hankittavia kirjoja
Kesäistä tekemistä
Vaatelista (omistamistani vaatteista suurpiirteisesti)
Kotivaralista (mitä pitäisi olla koko ajan jemmassa)
Viherkasvit kotona (ja niiden hoito-ohjeet)
Parfyymitesterit ja isot pullot (joita minulla on)
Kivointahan listoissa on niiden laatiminen. Yleensä totuus on se, että aika harva lista on aktiivikäytössä ja moni lista häviää historian hämäriin heti laatimisen jälkeen. Ajattelen kuitenkin, ettei listoja pidä ottaa niin otsa rypyssä, että niistä saa stressiä taikka ahdistuu jos joku lista jää unholaan. Mun mielestä listat on vähän sukua sille, että lasken kaikkea lähes koko ajan. Haluan esim tietää aina lukiessani, että monennellako sivulla olen ja montako sivua on jäljellä tai kuinka monta sivua on seuraavaan lukuun. Tai kauanko joku elokuva kestää ja kauanko on katsottu, sekä kauanko on jäljellä. Voi kuulostaa pinkeeltä ja ehkä se sitä onkin, mutta mulle se tuo rauhan. Tai että montako kilometriä on perille jonnekin ja montako kilometriä on jo ajettu ja kuinka kauan työpäivää (tai mitä tahansa päivää) on takana ja kauanko edessä. Montako päivää viikosta on kulunut ja montako jäljellä. Tätä voisin jatkaa loputtomiin. En tiedä haluaako mun aivot käsittää kaiken matemaattisesti vai oonko vaan erityisen kajahtanut, mutta enpä oikeestaan välitäkään tietää.
Tällä ja OCD:llä (Pakko-oireinen häiriö) mahtaa olla jotakin tekemistä keskenään. Mua tämä laskeminen ei kuitenkaan ahdista, enkä koe, että se vie päivästä leijonanosan. Mutta olis aika kiintoisaa kuulla mitä sinä lasket ja listaat, vai etkö tee kumpaakaan. Ihmisiä on tässäkin asiassa taatusti aika moneen junaan!
3 kommenttia:
Mä luulin aiemmin, että olen kova tekemään listoja, mutta tämän luettuani en ehkä olekaan. 🤭 Yleensä mun listat ovat lähinnä to do -listoja kyseiselle päivälle ja ostoslistoja; toki ennen matkalle lähtöä myös pakkauslistoja ja laajempia tehtävälistoja. Mä olen huomannut, että listojen (liiallinen) tekeminen ei ole välttämättä mulle hyväksi, koska niistä tulee aina sellainen suorittamisfiilis, että painan tukka putkella enkä osaa olla läsnä nykyhetkessä enää ollenkaan.
Tunnistan itseni tästä. Olen vuosia pitänyt listaa ostamistani vaatteista, viimeiset vuodet myös itselle ostetuista tavaroista ja kotiin ostetuista tavaroista. Pidin jonkun aikaa listaa myös kotoa poistetuista tavaroista, mutta sen lopetin kun ei enää innostanut. Välillä teen myös to do-listoja tietylle aikavälille. Sitten on kiva viivata yli tehdyt asiat. Mulle kans listat on kiva asia, enkä koe niitä mitenkään stressaavina, mutta jonkunlaista elämänhallinnan tunnetta niistä epäilemättä saan.
Vaikuttavaa. Olen loppujen lopuksi aika listaton ihminen. Tehtävälistoja laadin, joskus ostoslistoja. Nuorena laadin listoja enemmänkin. Ystäväni kanssa pidimme mm. listaa asioista, jotka ovat in ja out. Voi apua! 😂
Lähetä kommentti