Yleensä hiukset lähtee sytostaattihoidossa ja niin mullekin tapahtui. Hiukset alkoi lähteä tukkoina jo ekan syton jälkeen ja sitten pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Ihan joka haiven ei lähteny kuudenkaan syton jälkeen eli muutamia yksittäisiä hentoja haivenia sojotti lähinnä niskan lähettyvillä, niin että sain melkein viiden hiuksen ponnarin. Kului noin kuukausi viimeisestä sytosta, kun aloin zoomailla, että ihan ku päässä olis pientä hiuksen alkua. Päänahka kutisi kovasti ja yleensähän se on merkki joko hiusten lähdöstä taikka uuden kasvusta. Nyt mun hiukset on jo noin 1cm pituiset ja hennon pehmeät, sellaset vauvahiukset. Sytojen aikana lähti hiljalleen myös ihokarvat, suurin osa kulmakarvoista ja ripsistä. Nyt käsivarsissa on sellasta 2mm pituista lähes säälittävän näköistä ihokarvaa. Ripsien juurta kutittaa, eli sielläkin on varmasti tapahtumassa jotain. Vaikee nähä ite, kun rillit on tiellä ja ilman rillejä kaikki on vaan sumeeta. Hupaisaa seurailla tätä kehitystä, miten sitä kroppa muuttuu rytinällä. Eipä se ees teininä muutu näin vauhdikkaasti!
Nyt syön syövän uusiutumisen ehkäisyyn
Letrozolia. Joillekin se aiheuttaa kuulemma muiden oireitten lisäksi osteoporoosia ja hurjaa hiusten ohenemista. Siispä kalkkitabletit käyttöön! Hiusten osalta harmittaa, jos ne rupeaakin ohenemaan, enkä koskaan enää pääse alakuvan kaltaiseen tilanteeseen, kun hiukset ulottu vapaina suunnilleen polvitaipeisiin. Kuva on otettu syyskuussa -22. Perhana. Oon päättäny, että otan kaiken irti tästä klanista tukastani. Oon katellu pinterestistä superlyhyiden hiusten leikkauksia ja päättäny värjäyttää hiukset jonku pirteen väriseksi. Vaikka sähkönsiniseksi! Saakeli.
Yks asia mua kaduttaa. Se, että en käyny kampaajalla enempää! Hoksasin ylipäänsä kampaajat vasta ihan viime vuosina ja sillonkin maltoin hussata niihin max 4x vuodessa. Hyvänen aika, kun eihän se pikakampaus nyt maltaita maksa ees! (Noin 30€.) Sinne pitäis mennä ainaki neljästi kuussa! Ja hyvä kampaus säilyy jopa kolme päivää, niin että ei se mitään silmänräpäyksen huvia ees oo. Elämästä nauttimista on juurikin esim kampaajakäynti. Että ei pistä rahaa kaiken maailman tavaraan, jota joka kolkka notkuu jo muutenkin, (ja ahdistuu niistä) vaan ostaa elämyksiä (ja nauttii). Kampauksia, meikkauksia (se on mulla viä kokeilematta), hierontaa, spa-hoitoja, ravintolaruokia ja sen semmosta. Te, joilla on tukkaa paljolti, menkäähän kampaajalle hyvät ihmiset! Kuulisin mieluusti kommentteja teiän kampaajakäynneistä sit tuonnempana!
6 kommenttia:
Jälkimmäinen kuva kuin Gudrun Sjödénin kuvastosta ♡
Jenni; Oooo… kiitti!! ❤️
Jestas,miten kaunis tarunhohtoinen kuva.
Mun tuttavalle kasvoi hoitojen jälkeen käkkärä tukka entisen piikkisuoran tilalle. Joten odotahan vain mitä voikaan vielä tulla.
Anni; Oih, kiitos! 🥰
Toivon tosiaan, että tukka kasvaa reippaasti takaisin, eikä lähde harventumaan. Vaikkahan olisi kihara tai mitä vaan. 😄
Ai että komea sänki! Nyt ainakin näyttää siltä, että tuosta on vauhdilla kehkeytymässä komea letti.
Mulla ei vielä oikein mitään, ehkä hentoista nukkaa, jos oikein käyttää mielikuvitustaan. No mun tukka oli jo muutenkin aika surkea ennen hoitoja. Ahdistaa silti tää kalju pää, ja olen pohtinut sitä, miksi se on niin kamalaa. Yksi syy on varmaan se, että se on niin leimallinen osa syöpäkuvastoa ja tuo siksi kaiken muunkin syöpään liittyvän mieleen.
t. Anonyymi Emäntä
Anonyymi Emäntä; Voi kiitti!! 😃 Huiman nopeesti se tuntuu kasvavan kyllä. Vaikka oonkin kyllä kuullu, että joillakin päinvastoin tukka kasvaa hitaammin sytojen jälkeen. Mulla kului noin kuukausi, joillakin kuulemma muutamia kuukausia, kun kasvu alkaa.
Ikävä kuulla, että sua ahdistaa kaljuus. Mua tympi vaan kallon muoto, joka ei ollutkaan nätti, niin ku toivoin.
Jos hiukset ei olisi lähteneet kasvamaan pitkään aikaan, olisin ostanu kokoelman kivoja hattuja! Ehkä sellaisista tulis piristystä sulle myös? Välivaiheen ajaksi? 😊
Lähetä kommentti