Enpä tainnutkaan vielä kertoa miksi mun syöpä on siinä alavatsalla! Sehän ei siis ole kiinni missään elimessä, vaan kelluu siellä maharöllykässä, rasvan ja ihran seassa, noin 1cm syvyydellä. Mä ajattelin, kun kuulin sen paikasta, että jaaha, päätit sitte siihen kasvaa? Vaikka lääkärinkin mielestä se on omituinen paikka, niin sille löytyy looginen selitys. Tai ainakin teoria.
Nimittäin viimeksi, ennen sitä isoa leikkausta heinäkuussa -23, mulle tehtiin about paria viikkoa ennemmin pienempi tähystysleikkaus, jossa oli tarkotus nyppiä munasarjat ulos. Siinä tähystyksessä he huomas, että kappas vaan, täällä onkin syöpää niin kuin meren mutaa ja päättivät sulkea mut saman tien kuin leipäpussin ja avata sitten isosti uudelleen. Tässä tähystyksessä instrumentteihin ilmeisesti tarttui joku perkeleen syöpäsolu, joka sitten kulkeutui sinne ihran sekaan lähelle ihoa ja jäi uinumaan paikoilleen. Nyt se on jostain syystä aktivoitunut, vähän niin kuin joku saakelin ekoterroristi, joka herää eräänä päivänä ja päättää lähteä tekemään ekotekoja. Samalla lailla tämä kasvainsolu on ryhtynyt kasvamaan. Että tässä mun nykyisessä syövässä on siis kyse yhdestä solusta joka liikkui väärään paikkaan vahingossa. Ajatella!
Joku taatusti ajattelee, että ’ei, sinä olet kyllä niin paljon pilkannut uskontoa, että tämä on jumalan sormi, joka osoittaa sinua ja tämä on kosto!’ No jopas jopas, olenko minä itse pääjehun huomion alla? Sehän on harvinaisempaa kuin suviseurojen pääpuhuja ottais sieltä väkijoukon perukoilta jonkun etanan käteensä ja puhuisi sille. Pitääpä olla hyvin otettu tästä huomiosta! Ja täytyykin muistaa sanoa niille leikkaaville tyypeille, että älkää karistako niitä syöpäsoluja niistä instrumenteistanne enää mun sisuksiin! On vähän rasittavaa olla moneen kertaan syöpämankelissa!
Jep. Se kasvain on siis tähystysarven kohdalla. Kaikkea sitä tapahtuukin. Nyt minä sitten odottelen soittoa sairaalasta ja aikataulujen selkiytymistä. Että koska juoksentelen verikokeissa, koska menen esikäynnille TAYSiin, koska leikkaus suoritetaan, koska ehkä aloitetaan sytot ja mitäs kaikkea muuta. Paljon verikokeita, paljon apteekkikäyntejä, paljon napapiikkejä ja paljon jännitystä ainakin. Ja paljon kysymyksiä jo listalla!
12 kommenttia:
Käsittämätöntä. Syöpäsoluthan ovat kuin home. Menepäs hipaisemaan suussa olleella lusikalla raejuustorasiaa, niin se on hetkessä homeessa.
Siis aivan loistava vertaus!! Niinhän ne juuri onkin! Ja tuo lusikkaesimerkki on niin totta. 😝
No on ollut todellakin pienestä kiinni :O mitä ihmettä, kyllä koetellaan ihmistä...toivottavasti hoitavat mahdollisimman pian homman pakettiin ja ihan lopullisesti!
No hämmästyttävää kyllä! Joo, kyllä varmasti hoitavat. 😊
Suhtauduin epäluuloisesti koepalan ottoon ja kysyin lääkäriltä, eikö se voi siinä levitä. Lääkäri sanoi, että on joku yksittäinen syöpätyyppi, joka voi kasvaa sitä näytteenottoneulan reittiä mutta ei yleensä. No nyt on taas todistettu, että kaikki on mahdollista. Toivottavasti se nyt pesii kiltisti siinä rasvataskussaan, josta sen saa nips naps pois, eikä ole levinnyt sen kummemmin mihinkään.
t. Anonyymi Emäntä
Mä en ollu ikinä ees tajunnu, että tuollainen on mahdollista! Ja se ei ollut koepala, vaan tonkivat sisuskalujani tähystimillä, mitä vimpaimia ovatkaan. Mutta sitä mäkin nyt mietin, että miksi se imusolmuke, joka on eri paikassa (kropan oikealla puolella, kun tuo pallukka on vasemmalla) on myös suurentunut - ja hehän epäilee siinäkin syöpää… että onko se mahdollisesti nyt levinnyttä pallukkasyöpää vai jotain muuta. Sen varmuuden saa varmaan sitten, kun leikkauksen jälkeen patologi tiirailee molemmat leikatut kikkareet. Hmh! 🧐🤨 🪚🔪🔦🦠🔎🔬
No niinhän se olikin, jo tähystys! Se on tämä viiden minuutin muisti.
t. Anonyymi Emäntä
😄 Ymmärrän! Mulla se sama muisti. 😉
Ääk. En minäkään ollut ikinä kuullut tuollaisesta, että instrumentin mukana joku syöpäsolu siirtyy ja alkaa sitten elää omaa elämäänsä. Voi hyvä ihme. Toivottavasti nyt saadaan kaikki pois! T. Katariina
No niinpä! Maailma on yhtä yllätysten sarjaa! Mulla on ainakin tällä hetkellä yllättävän levollinen mieli. 🥰
Menen tässä ihan sanoissani sekaisin. Onpas kyllä melkoinen sattuma. Ei voi muuta sanoa.
No niinpä, aika älytön tilanne! Tähänkin näyttää pätevän mun lempisanonta: ”Elämästä ei koskaan tiedä!”
Lähetä kommentti