Ai pitäisi vaan kuluttaa?

 

Kummastelen tätä taloustilannetta ja etenkin sitä, että ihmisiä kehotetaan nyt vaan kuluttamaan! Hätäkös heillä on kuluttaa, joilla pätäkkää riittää, mutta kun koko ajan ihmisiä jää paljon työttömäksi, niin se on eri juttu. Millä kulutat, jos tilille kilahtaa se ankein 592€ kuukaudessa? (Vaikkakin niillä just työttömäks jääneillä on kyllä usein ansiosidonnainen, joka voi olla enemmän kuin monen bruttopalkka). Mutta siitä pikkuriikkisestä alimmasta työttömyyskorvauksesta maksetaan laskut, matkustus (olkoon se sitten bussikortti tai bensat ja muut auton menot) ruoka, mahdolliset lääkkeet ym. Mutta niinhän se on aina ollut, että ne hyväosaiset on aivan kuutamolla siitä millaista on elää vähäisillä tuloilla! Mutta tämä on kuitenkin monitahoisempi asia, kuin kaksi ääripäätä, rikkaat ja köyhät.

En oikeen tiedä miten asioita pitäisi hyväosaisille vääntää rautalangasta. Mutta samalla myös mietin keskiluokan ihmeellisiä kulutustottumuksia. Maksetaan aika yleisesti kotoa muuttaneen lapsen menoja; miksi? Pitäis antaa lasten itsenäistyä! Yhä jatkuva paapominen on karhunpalvelus. Mutta myös sellaiset tottumukset että täytyyhän joka syksy ostaa uudet talvikengät tai ’kun ei ole mitään päällepantavaa’ niin ostetaan sitä koko ajan lisää. (Eikä silti koskaan ole mitään päällepantavaa.) Tai kun julkaistaan uusi astiasarja, se pitää heti saada ainakin osittain. Sellainen ’pitää saada’ on kummallista harha-ajattelua. Ihan oikeasti ihmisellä pitää olla perusvaatteet, petivaatteet, asunto, ruoanlaittovälineet ja ruokaa. Kaikki muu tulee siihen päälle ekstrana ja ylellisyytenä. Jos on rahaa ostaa koko ajan ylellisyyttä, niin hyvä, mutta älä samalla marise sitä miten vähän rahaa on.

Tämä liittyy vähän siihen, että mua ärsyttää, jos ihmiset saa tonnikaupalla kuukaudessa rahaa ja silti mankuu koko ajan, että ei ole rahaa. Tekis mieli sanoa, että menkää kokeilemaan hetkeksi rutiköyhän elämää. Ja sitten kun palaatte omaan hattaraelämäänne, niin huomaatte miten hyväosaisia olette. Pitäiskö perustaa sellainen kodinvaihto-tyyppinen systeemi, jossa pääsee kokeilemaan toisen elämää? Sama konsepti kuin rikkaat ja rahattomat-ohjelmassa, paitsi mun näkökulmasta ne köyhät on siinä todella harvoin ihan rutiköyhiä.

Nykyään ajatellaan ihan hyväksytysti, että köyhyys on suhteellinen asia. Mä taas ajattelen, että se on enempi absoluuttinen asia. Että jos mulla on vaan neljännes siitä kaikesta marengista, jota jollain kermakakkuihmisellä on, niin mä en ehkä ole silti köyhä. Jos mulla ei ole juuri mitään, olen kiistämättä köyhä. Samalla suhteellisuuslogiikalla joku Nalle on köyhä, jos hän muuttaa öljysheikkien joukkoon. Voi voi. Mutta aivan erityisesti ärsyttää sellainen näköalattomuus, kun sanotaan, että no mene vaan töihin! Samalla kun Suomessa on koko ajan häviäviä työpaikkoja? Ja osa-aikatyöstä rangaistaan. Aika usein köyhyydessä eläessäni olen ajatellut, että voi kun olis niitä vanhoja perustöitä, joihin ei tarvita koulutusta ja joihin jokainen pystyy; kengänkiillottajia, juoksupoikia, kadunlakaisija, kirjeenkääntäjiä… esimerkiksi. Aina tulee joku kukkahattupää heristämään sormea, että ’nehän ovat ihmisarvoa alentavia töitä, ei sellaisia saa olla’, mutta entä jos itse haluaisin edes jotain tuollaista työtä, edes osa-aikaisesti, niin eikö se kukkahattujeesus ole juuri se ihmisen alentaja? Sehän tässä määrittelee, että mä en ole mitään.

Lopputarkennukseksi vielä sanon, että mä en koe olevani enää rutiköyhä. Olin sitä silloin, kun asuntoni seitsemästä huonekalusta yksikään ei ollut mun oma, kun mulla oli yksi takki ja yhdet kengät, yksi kattila ja yksi lautanen. Siinä hoidin pientä vauvaa ja pesin pyykkiä käsin. Ei ollut radiota, televisiota, autoa, polkupyörää, puhelinta, sanomalehtiä (saati muita lehtiä), tietokonetta… ainoat laitteet kodissa olivat sähköhella ja jääkaappi. Tuollaisessa tilanteessa elin yli vuoden. Sen jälkeenkin kaikki oli vähäistä. Olen joka päivä kiitollinen, että olen päässyt vähin erin nousemaan sieltä pois. Mutta mä saan joka kerta lavantaudin kun kuulen jonkun, jolla on vittu kaikkea, marisevan siitä miten ei ole rahaa. Pese se monokkeli ja kato uudelleen sinne rahamassiin!