Postitalon Rosebudissa

 

Mun mielestä maailman ihanin kirjakauppa Rosebud joutu muuttamaan loppuvuodesta pois tutusta paikastaan Kaisa-talosta jonkun Helsingin yliopiston sekoilujen takia (he halus Rustan Rosebudin tiloihin - mitä ääliömäisyyttä!) ja sitten kävi niin, että Rosebud pääsi muuttamaan aivan jumalattoman upeaan paikkaan, vanhaan Postitaloon, ihan rautatieaseman viereen! Tänään kävin katsastamassa paikan ja melkein kuolin, kun se oli niin ihana! Mitä arkkitehtuuria ja valaisimia ja taidetta - ja tietysti ne kirjat!!!

Olin aivan haltioissani! Kiertelin hitaasti pöytien luona, lueskelin kirjojen takakansia, selailin joitakin sisältä, huokailin ja pähkäilin. Jospa joskus olis aikaa vaikka kokonainen päivä tehdä retki pelkästään Rosebudiin. Istua välillä sohvalla, syödä ehkä eväitä jossain sivummalla, jatkaa taas huokailua ja selailua. Ehkä laitan semmoisen Bucketlistalle? Nyt jaksoin siellä tunnin, ennen kuin selkä pisti stopin haahuilulle.

Ja sitten kuulin myyjältä, että liike saa olla näissä tiloissa vaan elokuuhun saakka! Syksyllä he joutuu muuttamaan taas. Täytyy kyllä sanoa, että vuokranantajilla ei ole minkäänlaista pelisilmää tän asian suhteen! Tästä sais yhden Helsingin upeimmista matkakohteista, jos sitä vielä markkinoitais näyttävän houkuttelevasti. Kaupassa on paljon englanninkielistä kirjallisuutta, jolloin kuka tahansa turistikin tykkäisi siitä myös! Kuka vittu haluaa johki saakelin rupiseen Rustaan mieluummin?! Maailma on ihan kaistapäinen nykyään.

Uskokaa tai älkää, mutta mä saisin heittämällä kuluun kymppitonnin tähän liikkeeseen! Vähintään joka neljäs tuote oli hyvin houkutteleva ja sydän särkien jouduin tekemään valintoja sen suhteen, että mitä ostan ja mitä en. Vaikka olen kunnostautunut hiljattain myös yhden kirjastolainan verran, niin nyt oli ihan vaan pakko saada itselle juuri nämä kirjat!

Järjettömän kauniita muistilappuja, jonka valitsin siitä syystä (niitä oli montaa erilaista), että tähän mahtuu hyvin kirjoittamaan alas saakka omia supertärkeitä jorinoitaan. 

Sitten Pirjo-Riitta Tähden Lintuneidit, siis hyvänen aika, onko heistä tehty taas kirja?! Pakko saada, pakko! Nyt ymmärrän miksi mun Littoisten Lintuneidit-teksti on ollu niin suosittu! Olen ollut tietämättäni salaa yhteistyössä kirjailija Tähden kanssa. 

Paksu tekonahkakantinen muistikirja, josta tulee Matilda-projektin avainopus. Tärkeää! Siinä on sellaiset pisteet ruutujen ja viivojen tilalla; onkohan se nyt joku bujoilujuttu tai jotain. Sopii siihen nyt hyvin!

Susan Heikkisen Pullo-postia Seilin saarelta - Potilas numero 43. Seilin saari on pitkään kiinnostanut, mielisairaalatarinat on pitkään kiinnostaneet ja naishistoria on pitkään kiinnostanut! En tiedä, ne on jotenkin lohdullisia. Sen pienen takataskussa olevan pelon, että joutuisi joskus itse mielisairaalaan (sillä onhan se aina mahdollista), kannalta vähän kuin käyttöopas kriisitilanteeseen. Mähän vertaan muutenkin asioita tosi usein esivanhempien elämään ja saan niistä lohtua, sillä onhan meistä kurjimmallakin tosi paljon enemmän kuin entisaikojen ihmisillä oli. Lellivauvoja suorastaan ollaan nykyajassa.

Thua Aallon Augustan tehtävä, joka vie mut 1840-luvun Turkuun, yläluokkaiseen elämään. Siis oikein hyödyllistä ja inspiroivaa Matilda-projektin suhteen. On päästävä ajan henkeen. Rosebudissa oli muutama muukin Matilda-projektia silmälläpitäen kiinnostava opus, mutta koska taskussa ei ollut sitä ylimääräistä kymppitonnia, niin valitsin mukaani vain tämän.

Satu Silvon Kasvisruokaa à la Silvoplee. Silvopleen sulkeminen oli ruoka-aiheinen iso kriisi mulle. Pidin sitä parhaana ravintolana ikinä, tai ainakin yhtä hyvänä kuin Back Pocketia, joka on ravintoloiden taivas maan päällä. Vaikka oon tehny päätöksen, etten enää haali kokkailukirjoja, niin tämä vaan nyt oli vielä pakko hankkia. Kaipaan niin heidän dippejään ja soossejaan, joita olisin voinu vetää sangollisen joka kerta kun siellä kävin syömässä - ja se tapahtui joka kerta kun kävin Helsingissä!

Ja rakastan muuten tätä hetkeä, kun junassa voi ottaa laukusta uusimmat kirjahankinnat ja nuuhkutella niitä, lueskella vähän ja fiilistellä uusien juttujen kanssa. Ah!