Oon tässä jännittänyt kolmisen viikkoa suonikohjujeni kanssa ja eilen sitten oli lääkärikäynti. Ajattelin nyt hiukan kertoa suuntaa antavia vinkkejä, jos olet suonikohju-kohderyhmää.
Siis nää kohjuthan on mulla ollu yli 20 vuotta, mutta varomaton hieroja sai ne kolmisen viikkoa sitten oireilemaan äkkiseltään mielestäni aika pahasti.
Googletin tietysti. Kukapa ei? Herkkänä henkilönä muhun sattuu fyysisesti jo lukeakin niistä toimenpiteistä, joita on ehkä edessä. Jos olet hyvin herkkä, älä googleta!! Mutta sen vaan sanon lohdutukseksi, että iso operaatio se ei ole, ei mikään leikkaus siis, vaan ihan pelkkä päiväoperaatio. Mutta mähän jo jännitän pistämistäkin, että sillee…
Mun suonikohjut sijaitsee molemmissa pohkeissa ja molempien polvitaipeitten yläpuolella. Olen riskiryhmää, eli; a) nainen b) synnyttänyt c) keski-ikäinen ja d) perinyt alttiuden.
No mitä se lääkäri mulle sitten sanoi? Hän totesi että olen asteikolla 1-6 kohdassa 2, eli aika iisi vielä. Aluksi hän tunnusteli nilkkojen, jalkapöytien, polvitaipeitten ja nivustaipeitten pulssin ja totesi, että valtimokierto on ihan hyvä kaikissa niissä. Hän kuitenkin laittoi lähetteen verisuonikirurgille varmuuden vuoksi, pääasiassa koska suonikohjut ulottuvat myös sinne polvitaipeen yläpuolelle. Jonoa siellä kuulemma voi olla puolesta vuodesta vuoteen. Mutta koska tilanteeni ei onneksi ole akuutti, handlaan sen kyllä.
Mitä tapahtui sitten siellä hierojalla? Vaikka alkuun näytin hänelle, että mulla on suonikohjut, älä hiero niitä, hän jotenkin käsitti väärin ja ehti käsitellä toista jalkaa reippain ottein, ennen kuin sain hämmennykseltäni suuni auki ja kielsin koskemasta jalkojen takaosiin yhtään. Luin, että ammattimainen hieroja VOI varovaisin suurin ja hellin liikkein kyllä hieroa suonikohjuisia jalkoja, mutta vain ylöspäin menevin liikkein. Minun hierojani teki alaspäin meneviä liikkeitä ja puristi aina nilkassa lopuksi kovasti. Siksipä sainkin aika kivat oireet molempiin jalkoihin reiluksi pariksi viikoksi. Jos menet hierojalle, kiellä ehdottomasti koskemasta suonikohjuisiin osiin jaloissa!! Tämä on hyvin tärkeää!!
Mitä ne oireet sitten oli? No mun oireet oli (hierojakäynnin jälkeen) jalkojen väsyminen aivan tolkuttomasti koko ajan. Jalat myös tuntui tosi painavilta, vähän kuin olis puiset pohkeet yhtäkkiä entisten tilalla. Jalat paisui, mutta ei nyt mitenkään hirvittävästi. Normaalit housut mahtui kyllä jalkaan, lähinnä paisumisen huomasi nilkoissa, jotka oli ihan kuikelot. (Elikkä kapeat.) Jaloissa oli pistävää kipua, viiltävää kipua ja jäytävää kipua monta kertaa päivässä. Jalat oli myös osittain kuumat, mutta se vaihteli kyllä aika lailla. Kuumuutta ei ollut koko aikaa, eikä siihen liittynyt muuta oiretta. Pelkäsin silti etenkin sitä veritulppaa ja sitä, että se kulkeutuisi keuhkoihin ja sitten se olisi äkkipäätä good bye tälle maailmalle.
Mitkä on vaarallisia oireita? Oireita, joista kannattaa soittaa lääkäriaikaa, on turvotus+kuumuus+kipu. Se vaarallinen oire (veritulppa jalassa) on kuulemma aivan saakelin kipeä, silloin et arvuuttele, että onkohan tää nyt sitä vaiko ei. Kuumuuteen yhdistettynä jalan punaisuus (ei mikään tavallinen hikijumpan jälkeinen helotus, vaan ihan tosi punainen iso läikkä jalassa) ja kovan tuntuinen jalka on kaikki yhdessä sitä vaarallista. Jos jalassa on tulppa, se liuotetaan pois. Kuulemma harvoin se lähteekään keuhkoon nousemaan. Mutta aina kantsii mieluummin reagoida ennemmin kuin liian myöhään.
Mitä voi itse tehdä, jos on suonikohjuja tai alttius niille? Ensinnäkin liikunta on hyväksi! Itse huomasin, että pahimman väsymisen ja kivun hetkellä jalan taivuttelu nilkasta auttaa, eli se on sellainen pumppaava liike sinne suonistoon. Jos sulla on jo suonikohjut ja jos jalat on väsyneet ja kipuileekin joskus, niin itsehoidollisina toimenpiteinä on Kolme Koota. (Lääkärin ohje.)
1.K = kohotus (jalat ylös aina kun mahdollista!)
2.K = kompressio (eli tukisukka! Apteekeista voi ostaa.)
3.K = kylmä (kylmäpussi kipeälle jalalle ohuen kankaan läpi.)
Ja lääkäri suositteli kipugeeliä myös. Hän hiukan huvittuneen oloisesti totesi, että Hiruroid forte on ainakin mainonnalla lyönyt itsensä läpi, mutta muutkin tulehdukipugeelit käy! Minä kokeilin Hiruroidia ja se kyllä selvästi auttoi. Seuraavaksi hankin ne tukisukat (polvipituiset) ja vaikka kauhulla ajattelen kesähelteitä, niin onhan tässä jo sitä motivaatiotakin tehdä kaikkensa.
5 kommenttia:
Veritulppa ei aina oireile pohkeen kipuna. Jos alkaa heikottaa ja tuntuu että taju lähtee niin sitten äkkiä lanssilla sairaalaan. Sisko kuoli massiiviseen veritulppaan ja se oireili lähinnä pyörtyilynä.
Toki siitä sinun kohdalla tuskin on kysymys mutta valistan aina tästä asiasta kaikkia ja joka paikassa (vaikka se ärsyttävää onkin) siksi ettei kyseiseen tulppaan kuolisi enää kukaan 🖤
Ai joo, täälläkin pienet suonikohjun alut, tästä taitaa tietää ettei ole ihan nuori enää :D
Ja siis hierojalta tosi iso moka, varmasti asiasta puhuttu koulutuksessa.
Minulla leikattiin suonikohjut 29 vuotiaana, kolmannen lapsen jälkeen.
Ja en polttanu, enkä ollut ylipainoinen ja liikuin todella paljon vaan altius suvusta todella voimakkaasti.
Leikkaus meni hyvin ja eikä siinä mitään ihmeellistä. Tukisukat jalkaan ja molemmissa jaloissa yhteensä 23 reikää nivusista nilkkaa.
Olin ihan varma että 4. lapsen jälkeen uusi leikkaus mutta ovat pysyneet hallinnassa vaikka painoa kertynyt.
Kauniiksi ei mun jalkoja voi kyllä sanoa, jalat on kuin maantiekartta.
Nyt ikää 50 vuotta ja leikkaus on varmaan edessä jossain vaiheessa.
Suvussa kaikki naiset käyneet useammassa toimenpiteessä.
Jenni; 😳 Voi kamalaa, olen tosi pahoillani siskosi puolesta!! Kiitos tiedosta, pidän sitä kyllä arvossa! Ja tottakai sä kerrot siitä kaikille aina kun mahdollista!
Noh, hieroja puhui kyllä hyvää suomea, mutta en silti tiedä miten hän ymmärsi sen niin väärin. Olen vain huomannut tosi monessa tilanteessa, että on aivan jumalattoman tärkeää esim terveyteen liittyvissä asioissa, että osaa suomea täydellisesti. Valitettavasti joissakin kulttuureissa taitaa olla tapana vain nyökytellä ja hymyillä, vaikka ei tajuaisi yhtään mistä puhutaan. 🤦♀️
Wilumiina; Näinhän se on, että sukuperimä voi puskea esiin vaikka muut elämän osa-alueet olis klaarattu täydellisesti. Minä oon kokenut jo ainakin 20 vuotta, että jalat ei ole kauniit, mutta hui ja hai, en jaksa nää nöyristellä jonkun zoomailuja.
Mukavaa Vapun aikaa ja kiva kun tulit kommentoimaan! 😊
Lähetä kommentti