.

.

8.2.2026

Museosta leffaan ja sit saunaan

 

Mua vähä mietityttää se, että onko huhtikuun lopussa taas syöpähoitorumba alussa - joka johtaa tietty siihen, että haluan elämystellä bucketlistaani vinhaa vauhtia eteenpäin! Ja koska oon päättäny elää, ennenku kuolen (tapahtui se sit koska tahansa, vaikka 50 vuoden kuluttua), niin täytyy tehä asioita, joista nauttii. Tehä niitä nyt. Siks mä suunnittelen joka ikinen päivä mun listan ja kalenterin kans, että mitä voin seuraavaks tehä. Ja tämmösen päivän mä vietin Tampereella tällä kertaa.


Ihan ekana menin Pyymäen kaffilaan aamupalalle (koska se maksaa lähes saman verran ku cappuccino + täytetty sämpylä) ja sieltä sit aattelin mennä Vapriikin Muinais-Dna -näyttelyyn! En ees muista koska oon viimeks käyny Vapriikis, joten oli jo aikaki. Mä oikeesti luulin, että kierrän sen näyttelyn tunnissa. Joten nyt varoituksen sana jos oot menossa sinne tiukalla aikataululla! Sitä ei todellakaan kierrä tunnissa. Mulla meni puolitoista tuntia ja silti jouduin vilkuileen kelloo koko ajan ja jättään jotain vähemmälle huomiolle. Ja ne oli mulle viä aika tuttuja asioita! 

Mua tietty kiinnosti eniten paikalliset hautalöydöt ja niitten tutkimus. Tuhlasin aikaa näyttelyn alkupäässä johki kivikauden höpinöihin ihan liikaa, enkä sit pystyny kunnolla nauttiin niistä mistä oisin halunnu. Lippu oli aivan sikakallis; 16 euroo!! Olisin kyllä kääntyny kannoillani, ellei aihe niin paljo kiinnostais mua. Ja sit semmonen vähän negatiivinen juttu siä oli, että aika monessa kohtaa luki, että ’näyte on lähetetty Saksaan tutkittavaksi, mutta tulokset eivät ole vielä tulleet’… tuolla hinnalla pitäis kaiken olla täydellistä! Perjantain ilmais-iltapäivä ei muuten koske tätä näyttelyä, heh heh, eipä tietenkää. Mutta voi olla, että meen tonne viä toistamiseen, kun jonkun verran jäi asioita sisäistämättä liian tiukan aikataulun takia. Ehkä.

Se miks mulla oli kiire aikataulu, johtu siitä, että menin museosta suoraa kattoon Terapia-elokuvaa. Oon odottanu tätä leffakäyntiä paljo! Luulin meneväni kattoon komediaa, mutta ei se kyllä paljo yhtään naurattanu. Siinä oli näyttelijöitä, joista tykkään, mutta ei nekään täysin elokuvaa pystyny pelastaan. Eniten ehkä tykkäsin Jarkko Niemen roolista. Miljööstä tykkäsin kuitenki ihan sikana! Leffa on kuvattu Virossa Kolgan kartanossa, jossa itekin oon käyny seikkailemassa vuosia sitte. Ja tietysti mä oon  hortoillu sielä siks, kun yks äitin esi-isä on ehkä omistanu Kolgan joskus 1400-luvulla tai jotain. No missäpä heitä ei olis ollu, voi hyvänen aika. Sekapäisiä ovat olleet! Mutta siis tää elokuva oli kyllä aikamoinen pettymys juonen puolesta. Miljöön puolesta suosittelen, muuten en.

Ja leffan jälkeen suuntasin Rajaportin saunaan! Rajaportti on Pispalas sijaitseva yli 100-vuotias yleinen sauna. Sielä käynti on ku aikamatka jonnekin sadan vuoden taa. Sisällä ja ulkona on vanha tunnelma ja se onki upeinta, ettei paikkaa oo rempattu pilalle. Suihkuja on todellaki turha ettiskellä; sielä on sangot ja napot. Tunnelma on valloittava! Tuoksu on ihana! Ja ihan aina kun oon siä ollu, paikalla on myös ollu japanilaisia. Ja mähän aina juttelen niitten kanssa, vaikka he ei aina englantia paljon osaakaan. Ei sen puoleen, en mäkään osaa. Mutta aina kysyn mistä he on ja sit puhutaan saunasta ja muumeista ja sillee. Nytkin sain selville, että heidän lempimuumikirjat on Näkymätön lapsi ja Muumipappa ja meri. (Mun taas on Muumilaakson marraskuu.) Jos asuisin Pispalassa, kävisin Rajaportilla varmaan pari kolme kertaa viikossa, niin ihana se on. Todella vahva suositus!!



6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuulosti kivalle sun päivä. Mites museokortti?

Thilda kirjoitti...

Museokortti olis kannattava, jos kävis paljon museoissa. Mä käyn nykyään aika vähän, joten en ole innostunu ostaan sitä ainakaan vielä.

marikan polut kirjoitti...

Kiitos saunavinkistä!
Vinkkasin heti eteenpäin muutamallekin saunomisesta innostuneelle; ajattelin myös että kun olemme tulossa Tampereelle puolison kanssa, olisimme voineet visiteerata siellä, mutta en taida itse olla kyllin saunahenkinen (saunon silleen kolme sekuntia kerrallaan, pienissä löylyissä ja sitten pois).
Puoliso varmasti viihtyisi. (Yritin ehdottaa, että hän voisi vierailla siellä itsekseen. Vaatii vissiin vähän pehmittämistä vielä :))

Thilda kirjoitti...

Toi Rajaportti on siitä kiva, että sielä ei ainakaa yhtä aikaa mun kans oo osunu mitää himolöylynheittäjiä. Se tila on pikkuisen auki miesten puolelle, mutta välissä on kyllä ovi. Vesikaukalo on seinän molemmille puolille ulottuva ja siitä veden pinnasta vois vaikka ojentaa shampoon miesten puolelle, mutta ei siitä siis näy toiselle puolelle, että rauhassa saa saunoa omien joukossa. Ja tää siis johtaa siihen, että lämpöä tulee miesten puolelta, eikä naisten puolella tarvii välttämättä heittää ollenkaan löylyä. Eli siellä ei ole kauhean kuuma (mulle just sopiva).
Kiva kun vinkkasit muillekin! 🥰

Satu kirjoitti...

Mulle kävi Terapia-elokuvan kanssa ihan samalla lailla, että luulin sitä komediaksi. Sinnikkäästi odottelin, että milloin se komedia alkaa, kunnes jossain vaiheessa tajusin, että sitä ei tulekaan. 😅 Mutta toisin kuin sinä, minä kyllä tykkäsin leffasta. Oli jotenkin niin sopiva mun silloiseen olotilaani (kieriskelin itsesäälissä jne. 🫣). Ja leffan viimeinen lause kolahti erityisesti: ainakin mä elän. ❤️

Thilda kirjoitti...

Sitä vissiin mainostettiin ainakin jollain tasolla komediaksi. Mutta mua nauratti ehkä kaks kertaa vähän. Kiva että sä tykkäsit siitä! 🥰 En mäkään sano, että se olis surkee tai tosi huono ollu, mutta täysin erilainen ku odotin. Mä tykkäsin kyllä siitä kuolleesta siinä, että aika kiinnostavasti keksitty tuollanen kuvio. Ja tosiaan homoparin dialogissa oli hupaisaa meininkiä. Mutta muuten jotenkin hyvin hyvin nähty kuvio ankeesta suomalaisesta avioliitosta potenssiin monta.
Hitto, mä osaan unohtaa aina loput! Se on mun joku supervoima. Niinkö siinä joku sanoi? 🙈😂