Esittelen teille nyt hänet, joka hengaili pihassamme viime syksynä useita päiviä. Kerran sattui niin, että katsoin oikealla hetkellä ulos, kun hän vietti rauhallista iltapäivää tuija-aitamme vierellä. Minä en koskaan erota kumpi on kumpi; kumpi on rusakko, kumpi jänis. Ja vaikka tämä on selitetty minulle useaan kertaan, en muista sitä. Olen yleismaailmallisesti sanonut kaikkia vain jäniksiksi, mutta saanut siitä vähän huomautuksia. Joten olkoon hän nyt siis vain pupu.
Naapurissamme hengaa pupuja enemmänkin. Niiden lisäksi siellä oikein parveilee kauriita... vai pitääkö niitä sanoa peuroiksi?! Fasaaneja täällä ei sitävastoin näe ikinä. Niitä taas parveilee lapsuudenkotini pihassa kesät talvet. Voisin katsella villieläimiä loputtomiin. Ai niin, unohdin oravat! Niitähän minä katselen loputtomiin, enkä kyllästy ikinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti