En todellakaan! Sanoin miehelleni tänään, että niin se vaan ikä muuttaa ihmistä; nyt sitä on ihanaa kun ei tarvii juhannuksena tavata yhtäkään ihmistä, eikä keikkua missään bileissä. Ja joo, samaan syssyyn totesin, että enpä mä nyt ikinä tosin oo viihtyny juurikaan bileissä. (Oon se syrjästäkatsoja, joka tilaisuuden tullen hiippailee vaikka notskille viettämään hiljaisuutta.)
Ollaan me kyllä aikoinaan vietetty ainakin 10 juhannusta moottoripyöräkekkereilläkin. Nyt on aina joko liian kuuma tai liian kylmä ajeluun nahkavaatteissa tai niissä motskari-toppavaatteissa. Sitä paitsi selkä väsyy ajaessa, eikä teltassa ole enää mukava nukkua, etenkään kun ympärillä jengi ördää läpi yön. Mukavuudenhalu on jotain potenssiin 10, verrattuna entisaikoihin. Mä haluun oman ergonomiatyynyn ja moottorisänkykin on ihana.
Eikä haittaa yhtään. Parhautta on leppoisuus, hyvä ruoka ja juoma ja maaseutu. Otin tänään jo tavoistani poiketen yhdet päikkärit. Lueskelin et-lehdestä juttua Ben Furmanista ja sitte alkoi vaan ihan armottomasti nukuttaa. Vene keikkui kuin kehto ja ilma oli leppoisa. Kuorsasin kuulemma tunnin pari. Kaiken lisäksi me kellutaan ankkurissa ihan mökkirannan edustalla. (Mökkikin jossain vaiheessa houkuttaa, vaikka siellä onkin hyttyshelvetti.)
Viettäkäähän oman näköstänne juhannusta siellä!
4 kommenttia:
Omalla tavalla vietetty juhannus onkin paras tapa viettää sitä. Nautinollista viikonlopun jatkoa sinulle!
Birgitta; Näinhän se on! Pakolla mukaan meneminen on nuivaa ihan aina.
Kiitos ja samoin sinulle! 😃
Mukavuudenhalu. Niin tuttua juttua. Enää ei huvita ties missä kavereiden sohvalla punkata, kun menee niskat ja selkä. Eikä enää jaksaisi muutenkaan. Tarvitsen omaa tilaa, vaikkapa ihan pienenkin sopen 😊
Mannaryyni; Sinäpä sen sanot! Juuri niin! 😅
Lähetä kommentti