Välillä lueskelen lehdistä kastettujen ja kuolleitten luetteloita. Ne on niin kiinnostavia! Mitä lähempänä sataa vuotta, sen isompi wau. Mutta ne nimet sitten. Siis nämä kastettujen nimet. Niitä jaksan ällistellä kerta kerran jälkeen. Että nää tälläset Cathy Jannica Barbara Korhonen taikka Johan Nikolaus Adam Salminen-tyyppiset, ne on niin jänniä. Että mitä tavallisempi ja tylsempi sukunimi, sen varmemmin joku ulkomaalaselta kalskahtava etunimirimpsu! Miksi? Voisko samalla vaihtaa sen nolon sukunimen myös? Että olis niinku samaa sarjaa se nimi alusta loppuun. Korhonen vois olla vaikka Cordelin ja Salminen esimerkiksi Zahanov. Tai sitten ne etunimet ihan normaaleiksi niinku hyvään aikaan 80-luvulla. Tiina Tuulikki Tamminen, siinä on nimi joka rimmaa ja on tasapainossa! Nykyään nyt mikään oo tasapainossa.
Sitten on tää 1910-luvun ihmisten nimien vetäminen tähän päivään. En ymmärrä sitäkään. Siis miten pikkuisen vauvan nimi voi olla nykyään joku Irma tai Hillevi tai Kyllikki? Ja poikalapset on jotain Aimoja ja Kalervoja! Kyllä siinä tulee surku pienen lapsen puolesta. Pienenä en tienny mitään nolompaa nimeä, ku joku Irma. Se oli niin nolo, että me sanottiin kaverin kans kaikkein typerintä hiusmallia ”irma-tukaksi”. Aimo oli pultsarin nimi, eli ei voi olla pikkulapsen nimi! Kuka ny lapsena on pultsari. No eihän tää tähän tietenkään lopu. Ihan omissa sfääreissään on nämä modernit nimet. Jotkut ”Vilja Kaarna Lumihiutale Jantunen”-nimet. Niinku kuka?! Eihän se kerro mitään! Ja pitääkö niitä kummallisia luontonimiä oikein pinnistellä, kun mikään entinen ei kelpaa? Mitä vikaa on Sarissa, Jarissa, Markossa, Katjassa taikka Minnassa? Ei mitään tietenkään, paitsi että ne on väärän sukupolven nimiä. Semmosia, joita pitää boikotoida vaan siksi, että ne on nuorten nykyvanhempien äitejä ja isiä. Voi ziisus. Kattokaa vaan niin niitä nimiä otetaan käyttöön 50 vuoden päästä, sitten kun ne on nykyvauvojen mielestä aivan saakelin noloja. Voi olla, että luontonimien tilalla onkin piruuttaan semmosia ku Jakoavain Moottorisaha Diesel Laamanen. Siinä sitte näette. Ei mitään mieltä!
10 kommenttia:
Juu, ei oikein ole balanssissa nuo nimet :D Pitäisiköhän mun vaihtaa etunimet paremmin sukunimeen sopiviksi?
Jenni: 😄 Enpäs kyllä sun kohdalla ollenkaan miettinyt tätä. Saat siis armon. Ei tarvii. 😉😂
Kiitos, nyt voin hengittää helpommin :D
Kiitos aamukahvinauruista :)
etunimissä on ihan selviä kausivaihteluita. Kun esikoinen syntyi (viime vuosituhannella), kaikilla pojilla oli J-alkuiset nimet.
Ja nyt ovat muodissa nuo muinaismuistot, Kyllikit, Lyytit ja Urhot. (Urho? Uljas?)
Samaisen esikoisen ollessa taaperoiässä, naapuritalon hiekkalaatikolla pemmasti useamman lapsukaisen sarja: Ari-Kari-Jari-Sari tai joku vastaava suunnilleen seitsemän hyvin samanlaisen nimen litania, joka vei ihmismielen välittömästi jonnekin -70-luvun loppupuolen hiekkalaatikolle. Muistan miettineeni, että vanhemmilta oikeastaan käytännöllinen ratkaisu: kun riittävän kovaa karjaisee nimen loppuosan, koko lauma ilmestyy paikalle.
Nuo luontonimet taas tuovat tähän päivään mukanaan tosi kinkkisen problmeemin: kun pitäisi (ja joskus sellaisiakin tilanteitakin on, ainakin minulla työssäni) tietää nimenkantajan sukupuoli, ja nimi itsessään jo viittaa siihen, että sitä ei ehkä ole korrektia kysyä. Mietin joka kerta, että miten kysyn. En ole vielä löytänyt sellaista ratkaisua, joka ei ole loukkaava, mutta jolla saan sen sukupuolen tietooni. (on nimittäin yhä olemassa sellaisia järjestelmiä, jotka yhä tunnistavat ja tunnustavat vain kaksi mahdollista vaihtoehtoa, ja sen on mentävä kaiken lisäksi oikein)
Jenni; 😂 Hyvä! 💪
Marikan polut; 😄 Mahtavaa, jos nauratti! Nimimuoti on jotenkin hassu asia kyllä. Ite kuulun siihen 70-luvun sarijari-sukupolveen. Mutta tuo on kyllä jännä, että nykyään on niin herkkää se, että voiko kysyä edes että mitähän sukupuolta olet. Mun mielestä, jos valitsee sellaisen nimen, niin pitäis olla valmis hiukan selitteleen kysyttäessä, siis virastoissa yms.
Heippa ! Meillä Double-P: llä on vasta iltapäiväkahvi menossa mutta kyllä rinnuksille oli nytkin juoma mennä. Tuli paljon vapauttavaa naurua. Kyllä olet mahtava skribentti ja nimiasiasta olemme samaa mieltä kanssasi. On mennyt hullutukseksi usein nimenanto. Meillä on mielestämme hyvät 50-luvun etunimet jotka eivät kyllä ole tulleet uudestaan muotiin. Monin terveisin Double-P
Double-P; 😂 Nimiasia on vähän oudoksuttanut monia kyllä viime vuosina. Teillä on kunnon nimet! 👍
Kiva lukea juttujasi!
terveisin
Tiina Tuulikki :D
Tiina Tuulikki; Kiitos! 😊 Tämä kannustaa jatkamaan!
Lähetä kommentti