.

.

25.12.2023

Jouluna on myös haikeus

 

Aikuisen joulu on kyllä hyvin erilainen kuin lapsen, mutta silti sitä aina kaipaa niitä lapsuudenkin jouluja! Mitä vanhemmaksi elää, sitä haikeampi olo juhlapyhinä on. Silloin kaipaa kaikkia menneitä läheisiä ja iän myötä heidän joukkonsa vain kasvaa. Tämä on 8. joulu kun äiti ja isä eivät ole viettämässä joulua. On ristiriitaista, kun kauniiseen ja rakkaaseen juhlaan sekoittuu niin paljon kaipausta. Ainut mitä voi tehdä, on vaalia muistoja ja jatkaa perinteitä.






Yksi ihania joulumuistoja on jostain 1980-luvun alusta, kun vein mummalle joulukukan. Matka ei ollut pitkä, pakkaslumi narisi jalkojen alla ja ilmassa oli pientä jännitystä. Mumman portaat, punainen ovi, pakkaskukkien täyttämät kuistin ikkunat, jääkylmä kuisti ja oven narina. Ovi eteiseen, sen narina, pimeä eteinen ja hapuilu tuvan ovelle. Tuvan oven kiskaisu auki, tuoksut ja lämpö. Muistoon ei tarvita sen kummempaa, vain väläys tunteita, ääniä ja tuoksuja. Sellaisesta maailmasta, jota ei enää ole.


6 kommenttia:

Joululainen kirjoitti...

Totta puhut! Jouluun liittyy iän myötä usein nostalgiaa ja haikeuttakin.
En malta olla linkkaamatta tähän aiheeseen liittyviä kahta laulua suosittelemaltani joululevyltä:

https://www.youtube.com/watch?v=C2oc85dHIzQ

https://www.youtube.com/watch?v=xDlT-sVteEM

Hyvää joulupäivää! 🌟

Thilda kirjoitti...

Joululainen; Niin se vaan on. 😔
Kiitos linkeistä!
Ja hyvää joulupäivää sinulle myös! 🥰

marikan polut kirjoitti...

Lempeää joulunjatkoa!

Sulla on täällä aina niin nostalgisia ja kutkuttavia kuvituksia että oksat pois!
...ja ne laukut...!

Meillä lapsuuskodissa on vuosikaudet pidetty joulukuusen palloja äidin nuoruuden käsiveskassa. Yritin huijata sen siskolta itselleni, mutta ei mokoma suostunut siitä luopumaan! Toi aattona näytille, että tallessa on, ja käytössäkin (niiden joulupallojen varastona). Siitä ei voi kuulemma millään luopua.
Täytyy sitten vain kateellisena katsella näitä sun upeuksia 😁

Thilda kirjoitti...

Marikan polut; Kiitos samoin!
Oi, niinkö? Ihana kuulla!
😄 No mutta, tallessa! Onneksi!!

Anonyymi kirjoitti...

Itellä on vasta toinen joulu ilman isää ja meillä oli ensimmäinen joulu ihan kahdestaan. Toinen lapsi vietti joulun anoppilassaan ja toinen oli töissä. Aika outoja ja uusia fiiliksiä, silti osin samoista vanhoista perinteistä uskollisesti kiinni pitäen ja toisaalta hölkäten joistakin asioista....mutta joulu se oli kuitenkin ❤️
-Anu

Thilda kirjoitti...

Anu; Jouluna jotenkin toivois muuttumattomuutta, mutta joskus niitä muutoksia vaan tulee. Mutta joulu on kuitenkin joulu! ❤️