Kunto ja Kela

 

Nyt kun viimeinen sytostaatti oireineen on ajankohtainen ja töiden alkamiseenkaan ei ole enää monia kuukausia, tulee väistämättä mieleen, että olenko siinä kunnossa, että jaksan aloittaa työt helmikuun alussa? Jonkun mielestä voi tuntua hassun aikaiselta pohtia sitä nyt, joulukuun alkupuolella, mutta ottaen huomioon, että viimeisestä sytosta olen toipunut suht koht ok vasta vuoden vaihteen tienoilla ja kunto pitäis saada siis suunnilleen nollasta normaaliksi tammikuun aikana, en taida olla liian aikaisessa tämän pohdinnan kanssa. Siksipä olen aloittanut tällä viikolla kävelylenkit. Ekaa kertaa heinäkuun jälkeen siis! Alun alkaen olin ison kaheksan tunnin leikkauksen jälkeen niin huonossa kunnossa, että en kävellyt pientäkään matkaa, vaan olin pyörätuolissa. Ennen kuin ehdin toipua kokonaan, alkoi sytot. Jokaisen syton jälkeen olin taas enemmän ja vähemmän huonommassa kunnossa kuin ennen niitä. En siis koskaan ole ehtinyt toipua normaaliin kuntoon tämän syksyn aikana. Siksi mun kävelylenkit on nyt olleet vain noin 200m pituisia pieniä lenkkejä, jolloin huohotan ja jalkoihin sattuu ja tuntuu että keuhkoihin ei riitä ilmaa.

Olen itse sitä mieltä, että tarvitsisin omien ponnistelujen lisäksi fyssarin apua moneenkin kohtaan kropassa. Esim selkään, joka kipuilee aivan välittömästi, jos teen pientä kumaraa liikettä. Tai vatsaan tai jalkoihin tai ylipäätään yleiskuntoon. Ja tietysti keuhkoihin! Kela kuitenkin teki tässä jo sen päätöksen, että en ole oikeutettu kelataksiin jos menen fyssarille. No millään muulla en voi sinne toistaiseksi mennä, joten en sitten mene fyssarille. Puhuin siitä oikeen sytohoitajallekin eilen, että miten monta kymmentä kilometriä mulla on bussimatkaa ja sitten ratikkamatkaa, ja hän pudisteli päätään että ei missään nimessä niillä!! Koetin myös puhelimessa selittää kelan virkailijalle, että jotta olisin helmikuuksi työkykyinen, tarvitsisin kovasti fyssarin apua. No eipä auttanut. En voi mennä vielä minnekään bussilla, koska olen tautimagneetti ja mun immuniteetti on nyt hyvin matala. En tajua miten tämän asian selvitän, mutta kai se sitten jotenkin selviää. Esimerkiksi lisäsaikulla, kunnes olen tarpeeksi kunnossa mennäkseni takaisin töihin. En olis uskonut, että se on kelan mielestä se paras vaihtoehto, mutta siltä nyt pahasti näyttää kyllä. Ei ihme, että kelan päätökset kestää ja kestää, kun tätä munkin asiaa pohtii oikein kaksi eri virkailijaa (toinen matkaoikeutta ja toinen sitä fyssarioikeutta) ja jos minkälaisia blankettejaa pitää lähetellä moneen kertaan. Ja vaikka ite sanoo, et mä en sitten hae teiltä tukea fyssarimaksuun, niin se on pakko hakea. Että mihin ne valtion verorahat valuu… se on niin outoa monin tavoin!