Tässä matikankirjoja siltä ajalta, kun matikka oli vielä mun yks lempiaineista. Voi niitä aikoja! Ylä-asteella olin vielä ”kartalla”, vaikka meillä olikin usein sijainen, joka tuli reilusti myöhässä tunnille ja sitten laittoi kalvot kehiin ja oltiin aika omin päin kaiken kanssa. Lukiossa laajan matikan opettajaksi sattui varsinainen epeli. En saanut häneltä koskaan vastausta siihen, että mihin näitä kaavoja tarvitaan. Ainut hänen sanomansa selitys oli, että tarviitte niitä, jos teistä tulee matikanopettajia. Hän myös koetti lahjoa oppilaita taululle suklaapatukoilla ja lakritsilla. Hmmm.
Matikka 1a onkin kuvattu jo yhdessä edellisessä tekstissä. 1a tarkoittaa tietysti ekan luokan syksyn oppikirjaa, kun 1b on ekan luokan kevät jne.
Yllätyin itsekin näitä selaillessa, että miten pitkällä matikassa ollaan jo kakkosluokalla! Vaikka sen ikäiset näyttää lohduttoman pieniltä, niin niiden päähän ajetaan kuitenkin ihan oikeaa tietoa. Tai miten sen suhteen nykyään mahtaa olla… oon pudonnu kelkasta iät ja ajat sitten!
Sen verran oon myös unohtanut, että en osaisi enää laskea jakokulmassa. Mutta päässä osaan laskea tarpeeksi hyvin, niin että olen pärjännyt tähän asti.
Kutosluokalla oltiin omasta mielestä jo melkein aikuisia. Ja yläastelaiset oli ihan vanhoja jo. Nyt kun niitä katsoo, niin nehän on kaikki lapsukaisia.
Vaan aika ajoin jään miettimään, että mitä koulua oon oikein käynyt. Aika usein kassat ottavat laskimen avuksi, jos annan vaikka 45,20 ostoksesta kassalle 50,20 käteen… hän ei melko usein selviydy siitä, että mitä tässä pitäisi tehdä. (Ai miksi annan noin monimutkaisen summan? Koska haluan vitosen takaisin, ettei kolikkotasku täyty turhan päiten!) Tämähän nyt on tietysti mun syy, kun käytän yhä vaan käteistä, joka muuten joskus ammoin vielä oli kiinni kultakannassa, eikä jossain bittiavaruudessa, mutta mitäpä minä nykyajasta muutenkaan ymmärrän. Nykyrahasta ei oikein tiedä, että mihin se katoaa, kun pankkikin ottaa joka kuukausi tilinhoitomaksun, vaikka tilillä ei tapahtuisi yhtään mitään. Että kun tarpeeksi odottaa, niin pankki on syönyt sun miljoonat. Muistan ajan, kun säästötilille saattoi saada vuoden lopussa pankista lisää rahaa eli korkoa, riippuen säästön määrästä. Huh huh. Päinvastaista on kaikki nykyään. Lähtökohtaisesti pankki epäilee asiakasta jopa rikolliseksi, jos hän vie pankkiin setelin tai muutaman. Kaikki pitää tarkasti selittää, että mistä sait rahat. Oikein odotan sitä hetkeä, kun pankkityyppi alkaa multa tivata rahan alkuperää. Voi olla että hiillyn mielenkiintoisiin mittoihin.
6 kommenttia:
Harmi kun ei ole kirjoja+tehtäväkirjoja enää tallessa. Myös ainekirjoitusvihkoja olisi mielenkiintoista lukea näin aikuisena ^_^
Jenni; Muakin harmittaa ainekirjoitusvihot, koska ne vasta olis ihania lukea! 😊
Vanhemmillani oli säästössä joka ainoa koulukirja ja -vihko sekä minulta että veljeltäni, mutta jokunen vuosi takaperin kun remontoitiin saunatiloja, vanha puuliiteri joka oli täynnä näitä opuksia tyhjennettiin.
Oli muuten aika hidasta se tyhjennys, kun jokainen kirja ja vihko piti selailla läpi ja minähän tietty juutuin sitten lukemaan perusteellisemmin.
Talteen en ottanut kuin ala-asteen lukukirjat.
Omissa kaapeissa tein samassa hurmassa raivausta ja raivasin omien lasten 2000-luvun alun kirjat pois. Toki jätin muutaman niistä "muistojen aarrearkkuihin" joita molemmille olen kasannut heidän syntymästään saakka :)
Minä vaihdoin tuollaisen tilinhoitomaksun takia pankkia. Tai en täysin, mutta siitä se ajatus lähti liikkeelle. Ärsytti, että säästötililtä napattiin joka kuukausi rahaa, vaikka tilitapahtumia ei välttämättä ollut lainkaan. Nykyisessä pankissa säästötili ei hupene ja muutenkin asiat ovat paremmin 😊
Suttastiina; Joo, eihän noita voi sokkona viskata pois, vaan pitää selata tarkasti läpi ainakin ensiksi, sitä mieltä minäkin oon. Mulle rakkaimmat on ala-asteen äikän, matikan ja enkun kirjat. 😊 Vaikka ei kaikki olekaan tallessa, niin noista pidän kiinni. Jotenkin niiden avulla pääsee ”aikamatkalle” mukavasti myös.
Kiva toi muistojen aarrearkku!! 😃
Mannaryyni; Ohoo, hyvä! Täytyy pohtia itekin samaa. 🤔
Lähetä kommentti