.

.

9.5.2021

Äitienpäiväviikonloppu Ruissalossa


Mieheni keksi ihanan yllätyksen äitienpäiväviikonloppua varten!
Lähdimme Ruissaloon, jossa majoituimme suloiseen Villa Rauhalaan. Minun pitkäaikainen haaveeni päästä asumaan Ruissalon villoissa - edes hiukkasen - toteutui siis nyt.

Majapaikkamme oli tarkemmin sanottuna villan puutarhassa olevassa rakennuksessa, joka  näkyy toisessa kuvassa. Ensimmäinen kuva on otettu sen terassilta kohti päärakennusta. Nämä upeat 1840-luvun rakennukset hurmasivat minut täysin! Hieno isäntäväki kaiken lisäksi. Suosittelen!

Kolmas kuva on otettu vuoteen vieressä olevasta ikkunasta ilta-auringon paistaessa. Valo vaihtui kauniisti pitkin vuorokautta. Aamulla varhain aurinko paistoi sisään, iltapäivällä oli varjoisaa ja illalla taas aurinko kurkisteli päärakennuksen takaa. Yölläkin näkymä oli kaunis, kun veteen kuvastui kaupungin valoja.











Muut kuvat on otettu Rauhalan tontilla, paitsi kaksi viimeistä. Kävimme pirteällä 20km pituisella pyörälenkillä, kuvasimme huvilapromenadin taloja kuola valuen (hitsi miksi esivanhemmat ei ole hankkineet huvilaa täältä?! Onhan Turussa asunut monia sukuni Sohlmaneja, Rosengreneja ja Sparfveneja!), hypin melkein tasajalkaa harmista. Oh, voisin asettua asumaan vaikka johonkin uimahuoneeseen niinkuin Tuutikki! 

Piipahdimme parissa kahvilassa, ihastelimme kasvitieteellistä puutarhaa ulkoapäin (näin Magnolian kukassa!!), hurmaannuimme ikivanhoista puista, istuimme sekä aamulla että illalla mökkimme kuistilla, saunoimme ja ennen kaikkea nautimme ihanasta rauhasta! Ei mopon ääniä, ei autojen hurinaa, ei paria venettä enempää vesilläkään.

Jos tekisin etätyötä, voisin oleilla täällä vaikka koko kesän. Tai jos asuisin täällä vakituisesti, keskittyisin valokuvaamiseen, kirjoittamiseen, lukemiseen, kokkailuun ja puutarhaan. Se olisi huippua. Keskustassa voisi käydä ehkä parin viikon välein täydentämässä ruokavarastoja. Itse asiassa tiedän jo tarkalleen miten sisustaisin jonkun täkäläisen Villan, mitä kasvattaisin puutarhassa ja miten muutenkin kaiken tekisin...

 

Ei kommentteja: